Avainsana: selvitykset

  • Kattava yhteenveto Helsingin kaupunkiviljelmistä – tilanne 25.9.

    Aloitin keräämään tietoa Helsingin viljelypalstoilta yhteenvetoa varten kuluvan vuoden keväällä. Aikomukseni oli tehdä työ suhteellisen nopealla aikataululla. Mutta kuten yleensä elämässä, suunnitelmat eivät pitäneet ja aikataulu venyi kun muuta, tärkeämpää tekemistä rupesi kertymään tämän lisäksi.

    Otin keväällä sähköpostitse ja puhelimitse yhteyttä kaikkiin Helsingissä toimiviin viljelypalstoja hallinoiviin yhdistyksiin ja tein pohjatutkimusta netissä sekä Hesarin arkistoa tutkien.

    Olen joka saanut hyvin vastauksia yhdistyksiltä ja uuden elämäntilanteen vakiintuessa minulla on ollut taas aikaa työstää yhteenvetoa niin, että odotan saavani sen valmiiksi tämän kuun loppuun mennessä. Ennakkotietona voin kuitenkin nyt jo sanoa, että tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä ja kysyntä on suurinta läntisessä Helsingissä ja kantakaupungissa.

  • Kattava yhteenveto Helsingin kaupunkiviljelmistä – tilanne 1.4.

    Lähetin kaikille palstaviljelmiä hallinnoiville yhdistyksille, joilla on sähköpostiosoite, kyselyviestin 18.3-24.3 ja tänään 1.4. uusintaviestin. Aamuun mennessä 15 palstaa oli ilmoittanut kaikki tiedot ja uusintaviestien jälkeen sain yhdeksän palstan tiedot melko nopeasti, eli nyt minulla on 25/46 palstan tiedot kerättynä.

    Aloitin jo karttojen tekemisen yhteenvetoa varten, sillä haluan myös visualisoida palstojen sijainnin Helsingissä. Törmäsin heti alkuun ongelmiin karttojen kanssa, sillä Helsingin ylläpitämän karttapalvelun tiedot eivät täsmää verkkosivujen tiedon kanssa palstojen osalta. Kartalta löytyy palstoja, joita ei enää verkkosivuilla mainita, osa palstoista on joutunut muuttamaan eri paikkoihin, ja toisia ei näy kartalla ollenkaan. Yhden verkkosivulla mainitun palstan osalta vaikuttaa myös siltä, että sitä ei ole lainkaan olemassa. Joidenkin palstojen sijainti on vaikea löytää kartalta puuttuvien yhteystietojen ja kartan metatietojen vuoksi.

    En ole löytänyt tätä vuoden 2019 viljelypalstakarttaa uudempaa versiota Kaupungin sivuilta, joten uskon tämän olevan viimeisin julkaistu versio. Nykyään Helsingin kaupunki suosii omaa karttapalvelua pdf-karttojen sijaan, mikä onkin ihan hyvin toimiva järjestelmä – paitsi että sitäkään ei aina muisteta päivittää kaikkien asioiden osalta. Joidenkin viljelmien metatiedoissa näkyi, että viimeiset päivitykset olivat vuodelta 2007.

    Myös Dodo ry:n Kaupunkiviljely-verkkosivulla on kartta viljelmistä. Se on siitä mielenkiintoinen, kun siinä näkyy myös sissiviljelmät ja muut epäviralliset viljelmät pitkin kaupunkia, joista Dodo ry tiesi. Varjopuolena tällekin kartalle taas on sen ikä. Koko Kaupunkiviljely-sivusto on hylätty vuonna 2015 vaikka siinä olisi ollut potentiaalia toimia kaupunkiviljelyn kattojärjestönä ja sivustona. Ehkä joku vielä jaksaa pelastaa tämänkin yrityksen? Itse domaini on ostettu Dodo ry:n erään aktiivin toiminimen kautta vuonna 2010 ja jatkettu vuoteen 2026 asti, eli tässä on nyt melkein 10 vuotta hukkaan maksettu verkko-osoitteesta ja palvelimesta.

    Joka tapauksessa tällä hetkellä olen työstämässä karttoja, joiden avulla voi visualisoida palstojen sijainnin, palstojen lukumäärän ja kysynnän. Ehkä laitan myös hintatiedot jne.

  • Kattava yhteenveto Helsingin kaupunkiviljelmistä – lähtötilanne

    Aikaisemmassa artikkelissa kävin läpi hieman kaupunkiviljelmän historiaa. Kyse on vain pintaraapaisusta aiheeseen, koostuen päämäärin Helsingin sanomien artikkeleista ja muusta nopealla googlauksella saatavasta tiedosta. Varsinaista historiaa tutkiessa asian kannalta varmasti löytyisi tieteellisiä julkaisuja, julkaisuja muussa alan kirjallisuudessa, kirjoja, ja tietenkin ensimmäisen käden tietoa viljelijöiltä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä sormet mullassa omalla palstallaan.

    Joka tapauksessa, Helsingin kaupungin sivuilla on oma sivunsa kaupunkiviljelyä varten. Sieltä löytyy lista kaikista virallisista palstaviljelmistä, siirtolapuutarhoista ja muista tilapäisistä viljelmistä, sekä näitä hallinnoivista yhdistyksistä. Helsingissä siirryttiin järjestelmään, jossa viljelmiä hallinnoi viljelijöiden yhdistyksen sen sijaan, että Kaupunki hallinnoisi ja vuokraisi palstoja suoraan yksityisille jo vuonna 1993. Samalla esimerkiksi Espoossa kaupunki hallinnoi itse vielä viljelmät ilman välikäsiä. Kun viljelmiä hallinnoivat yhdistykset, on nämäkin otettava huomioon katsomuksessa, joka koskee viljelmiä.

    Yhteenvedon rakenne

    Koostan kattavan yhteenvedon viljelmistä taulukkoon niin, että saan kuvan kaikista viljelmistä, niitä hallinnoivista yhdistyksistä, viljelmien tilanteesta ja tiedonannon avoimuudesta.

    Arvioin miten avoimesti viljelmät tiedottavat viljelmistään internetissä, ja jos internetistä ei löydy mitään, käyn vielä paikanpäällä katsomassa onko sielläkään ajantasaista tietoa. En anna pisteitä, enkä tee mitään koulunumeromäistä arviointia, kun se ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan katson ensin onko Kaupungin nettisivuilla yhdistysten yhteystietoja, löytyykö netistä viljelmien tietoja, ja jos niitä ei löydy, antaako yhdistys niitä tällaiselle uteliaalle yksityishenkilölle sähköpostitse tai muuten.

    Taulukkooni kerään viljelmän nimen, sijainnin, yhdistyksen nimen, yhteyshenkilön, sähköpostiosoitteen, verkkosivut, ja puhelinnumeron. Yhteystietoja en jaa eteenpäin kirjoituksissani lähtökohtaisesti.

    Näiden lisäksi koitan löytää palstojen määrän, hinnan, hakumenetelmän, hakijamäärän ja vapautuneiden palstojen määrän. Otan myös ylös mitä yhteystietoja netistä löytyy yhdistykselle, ja löytyykö näitä tietoja avoimesti.

    Lopuksi, itse taulukon ulkopuolella otan ylös muistiinpanoja muista viljelmien käytännöistä, mitä saattaa ilmetä yhteenvetoa koostaessa. Näitä ovat esimerkiksi vartiovuorot, talkoot, postinumeroalue rajoitukset palstoja jakaessa jne.

    Yhteenvedon tarkoitus

    Tällä yhteenvedolla haluan ensisijaisesti saada kuvan palstojen kysynnästä ja tarjonnasta Helsingin laajuisesti sekä aluekohtaisesti. Uutisista ja palstojen jonoista päätellen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tällä hetkellä, mutta onko näin joka puolella, vai ainoastaan tietyillä alueilla?

    Haluan myös selvittää miten avoimesti yhdistykset toimivat. Mielestäni yhdistysten avoimuutta on hyvä tarkastella, kun kyseessä on kuitenkin julkinen maa-alue, mitä vuokrataan eteenpäin. Yhdistykset siis hallinnoivat yhteistä, julkista omaisuutta. Tämän vuoksi näen tarpeelliseksi jonkun tason avoimuuden järjestöjen toiminnassa ja vastuuta siitä, että palstaviljely olisi kaikille Helsinkiläisille mahdollista.

    Haluan myös miettiä itse Kaupungin roolia viljelyn edistämisessä. Tulisiko Helsingin kaupungin ottaa suurempaa roolia viljelyn edistämisessä, vai riittääkö sen tämän hetkinen asema?

    Lähtötilanne

    Lähtötilanteella tarkoitan yhteenvetoni lähtötilannetta, eli mitä tietoa saan internetistä avoimesti ennen kyselyiden lähettämistä eri yhdistyksille.

    Helsingin kaupunkiviljelysivu

    Helsingin kaupungin tietojen mukaan Helsingissä on tällä hetkellä 46 virallista viljelmää 38 yhdistyksen ylläpitämänä. Näistä kaikista 36 viljelmällä on jonkinlaiset verkkosivut (facebook ryhmät, joissa on yhdistyksen tietoa mukaan lukien), ja 44 viljelmällä on yhteystiedoissa sähköposti. Kolmen viljelmän sähköpostiosoitetta ei löydy helposti ja yhden viljelmän osalta netistä ei löytynyt mitään yhteystietoja, yhdistyksen kotiosoitetta Keravalla lukuun ottamatta. Kuuden viljelmän osalta löytyy yhteyshenkilö ja 17 viljelmälle on puhelinnumero.

    Yleisesti viljelmille löytyy jokin yhteystieto yhtä viljelmää lukuun ottamatta. Näitä kaikkia ei kuitenkaan ole Helsingin kaupunkiviljelysivulla, ja sieltä puuttuu paljon yhteystietoja, joita löytyy internetistä muualta. Myös viljelmien osoitetiedoissa on puutteita.

    Kaupungin sivuilla ei palstojen nimen, yhdistyksen nimen ja yhteystietojen lisäksi ole muuta tietoa palstoista.

    Yhdistysten sivuilta ja muualta netistä

    Yhdistysten verkkosivulta ja muualta internetistä löytyy palstakohtaisia tietoja, mitä Kaupungin sivuilla ei ollut. Näitä ovat palstojen lukumäärä, vapautuneiden palstojen määrä, jonotustilanne, jonotusmenetelmä ja hinnoittelu.

    Palstojen lukumäärä löytyy 15 viljelmälle ja viimeisin vapautuneiden palstojen tilanne 10 viljelmälle. Jonossa olevien henkilöiden määrä ilmoittaa 13 viljelmää ja jonotysmenetelmän (arvonta, jono, tai jokin muu) 21 viljelmää. Avoin hinnoittelu löytyy 25 viljelmälle.

    Näiden tietojen lisäksi usean viljelmän verkkosivulta löytyy tietoa yhdistyksestä, uutisia, ajankohtaista tietoa ja muuta viljelyyn liittyvää tietoa.

    Kysely

    Aloitin kyselyiden lähettämisen viljelmille 18.3. ja tehtävä jatkuu edelleen. Käytän kyselyihin samaa pohjaa, jota muokkaan jokaisen yhdistyksen kohdalla riippuen siitä, mitä tietoa minulta puuttuu ja mitä lisätietoja haluan. Moni viljelmä on jo ehtinyt vastata kevätkiireistä huolimatta. Sähköposteissa olen käyttänyt seuraavaa pohjaa:

    Tietoa viljelypalstoista

    Hei,

    Olen tekemässä kattavaa yhteenvetoa Helsingin palstaviljelmistä ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä. Aikomukseni on perustaa uusi asukasyhdistys Helsingin Kivihaan kaupunginosalle ja aloittaa palstaviljely tämän kevään aikana, ja tämä kysely on osa taustatyötä mitä haluan tehdä ennen itse yhdistyksen aloittamista. Haluan saada kokonaiskuvan palstojen kysynnästä ja tarjonnasta eri puolilla kaupunkia, sekä yhdistysten toiminnan läpinäkyvyydestä. Tämä ei liity mitenkään kevään kuntavaaleihin, ja en ole minkään puolueen toiminnassa mukana.

    Pyytäisin teitä ilmoittamaan seuraavat tiedot XX palstaa koskien: Viljelypalstojen lukumäärä, palstojen hinnat, jonotusmenettely (jono, arvonta, ketkä voi jonottaa), montako hakijaa tällä hetkellä on jonossa ja montako palstaa on vapautunut nyt 2025 keväällä. Jos tämän kevään lukuja ei ole, myös viime vuoden luvut käyvät.

    Yhdistyksellänne ei ole verkkosivuja, joten kysyn kaikkia tietoja.

    Verkkosivuiltanne löytyy muut tiedot.

    Pyydän teitä vastaamaan tähän viestiin viikon sisällä, niin saan tiedot taulukkooni ajoissa. Mikäli en saa vastausta, merkitsen tiedot tuntemattomiksi yhdistyksenne ja palstaviljelmänne osalta.

    Kaikki tiedot, mitä kerään ja arvioin ovat seuraavat:

    Yhdistyksen nimi, palstan nimi ja sijainti, yhdistyksen yhteystiedot, palstojen lukumäärä, palstojen vapautumistilanne vuosina 2024/2025, hakijoiden määrä, hakumenetelmä ja palstojen hinta.

    Näiden osalta arvioin tiedon saatavuuden avoimuuden. Tieto on joko saatavilla avoimesti Helsingin kaupungin nettisivuilta, muualta internetistä, yhdistykseltä kysymällä tai ei lainkaan.

    Vastaan mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia ilmenee.

    Ystävällisin terveisin,

    XY

    Eräältä viljelmältä sain palautetta viestin vakavuuden vuoksi, niin pyrin pehmentämään sävyä aina jokaisessa viestissä, joten varsinaiset sähköpostit eroavat hieman pohjasta.

    Yhdistyksiin, joilla ei ole sähköpostiosoitetta olen yhteydessä puhelimitse myöhemmin, ja yhden yhdistyksen kohdalla, jolla ei ole mitään yhteystietoja, käyn katsomassa ilmoitustaululta löytyykö sieltä jotain kontaktointikeinoa.

    Laitan myös Kaupungille kyselyn, jossa tiedostelen onko Kaupungilla näitä tietoja missään.

    Lopuksi

    Koitan saada tämän koosteen valmiiksi nyt maaliskuun loppuun mennessä. Huhtikuun alussa alkavat kuntavaalikiireet ja minullakin on vähemmän aikaa käyttää tähän projektiin, vaikka tämä ei olekaan mitenkään liitoksissa kuntavaaleihin, eikä tämä projekti ole poliittisesti motivoitunut.

    Tällä koosteella aikomukseni ei ole torua tai kritisoida yhdistyksiä, vaan etsiä parantamisen kohteita ja oppia itsekin yhdistysten käytännöistä oman yhdistyksen perustamista varten Kivihaanpuistoon (vaikka Kivihaassakin on jo viljely-yhdistys). Mielestäni kaupunki voisi ottaa myös enemmän vastuuta tiedonannosta ja parantaa omaa verkkosivuaan hyvin helposti niin, että siellä olisi edes suuntaa-antavaa tietoa viljelmien koosta ja jonoista.

  • Työmaa Kivihaanpuistossa

    Työmaa Kivihaanpuistossa

    Kivihaanpuistossa on työmaa, jonka alkamista en ollut huomannut. Helsingin karttapalvelun mukaan kyse on vesijohdon tonttihaaran uusimisesta. Tarkempia tietoja ei ole, mutta aikaisemmin siellä oli joku auto tutkimassa tilannetta, ja nyt maata on möyhennetty ja kaivo on täytetty maalla!

    Kaivon poistaminen on takapakki omille ajatuksilleni, mutta koitan selvittää Kaupungilta mikä tilanne oikein on. En tosin ole koskaan saanut mitään vastausta aikaisempiinkaan kyselyihini, niin en tiedä saanko tähänkään vastausta.

  • Kivihaanpuiston kentän sopivuus viljelykäyttöön

    Kivihaanpuiston kentän sopivuus viljelykäyttöön

    Helsingin kaupunki on julkaissut vuonna 2022 ohjeen kaupunkiviljelmän perustamiseen. Kiteytettynä ohjeessa sanotaan, että ensin kerätään porukka joka haluaa viljellä, perustetaan yhdistys, valitaan yhteyshenkilö ja sitten katsotaan viljelypaikka. Lopuksi hoidetaan paperit pois alta.

    Kivihaanpuiston kanssa olen itse henkilökohtaisesti lähtenyt liikkeelle vähän eri järjestyksessä, sillä ensisijainen tavoitteeni on viljellä nimenomaan tässä paikassa. Sen vuoksi olen lähtenyt yksin miettimään ja selvittämään sopiiko alue viljelyyn. Kanssaviljelijöiden etsiminen lähialueelta on sitten seuraava askel.

    Oppaassa on listattu mahdollisuus viljellä Kaupungin valmiiksi valitsemaa paikkaa, joista oletettavasti on tehty tarvittavat selvitykset valmiiksi, tai vaihtoehtoisesti itse ehdottaa uutta aluetta. Uuden viljelypaikan sopivuuden selvittämistä varten pitäisi selvittää seuraavat seikat (kopioitu suoraan Kaupungin ohjeesta):

    • Paikka on tarpeeksi valoisa. Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut
      eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.
    • Vettä on jollain lailla saatavilla. Vaihtoehtoja on useita:
      – Vesipiste läheisen talon seinässä. Omistajien kanssa pitää sopia summasta, jonka viljelijät maksavat veden käytöstä. Hintavampi vaihtoehto on vesimittarin asentaminen hanaan.
      – Täytettävä vesitankki on eräs vaihtoehto. Tankin täyttöä voi kysellä esimerkiksi vapaapalokunnilta.
    • Paikan saavutettavuus on viljelijöiden kannalta hyvä
    • Maa on puhdasta
      Maassa viljely on ekologisin ja helpoin viljelymuoto. Vain pieni
      osa kaupungin maasta on pilaantunutta ja siksi sopimatonta
      viljelyyn. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että viranomaisten arviot
      maan saastuneisuudesta ovat Suomessa hyvin tiukkoja
      verrattuna muiden maiden arvioihin, mutta maan puhtaus on silti selvitettävä. Tieto asiasta on kaupungin organisaatiossa hajallaan. Kun maa-alueen hallinnointi on selvitetty, täytyy maaperän pilaantumisesta kysyä kaupunkiympäristön ympäristöpalveluista sekä kaupunkiympäristön geotekniseltä osastolta www.hel.fi/ helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maa-ja-kalliopera/ ? ja
      kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kaupunkiymparisto@hel.fi.
    • Omistaako Helsingin kaupunki valitun maa-alueen?
      Kuka maa-aluetta hallinnoi?
      Tieto kiinteistöpalveluista. www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-
      ymparisto/tontit/tontit/tonttien- tilapainen-kaytto/
    • Viljelmä ei ole pelastusteillä?
      Tieto pelastuslaitokselta. www.hel.fi/pela/fi ?
    • Paikalle ei ole tulossa lähivuosina rakennus hankkeita?
      Tieto kaupunkiympäristön kaupunkisuunnittelupalvelusta.
    • Viljelmä sopii alueelle?
      Tieto kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta.
      Viljelyn tulee sopia paikan henkeen, eikä se saa olla ristiriidassa alueen nykyisen aktiivisen käytön kanssa. Esimerkiksi suositulle pikniknurmikolle tai lumen varastointipaikalle ei voi perustaa viljelmää. Käyttöä mahdollisesti rajoittavat vesiputket ja muu infrastruktuuri sekä historialliset seikat selviävät myös kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta. Oikean henkilön pakeille pääset helpoiten ottamalla yhteyttä
      kaupunkiymparisto@hel.fi.

    Näistä kohdista olen jo osan selvittänyt. Tein varjomallinuksen alueelle ja lähistöllä asuvana henkilönä voin sanoa, että paikka on helposti saavutettavissa, kenttä ei ole pelastustiellä ja viljelmä sopii alueelle. Olen myös varmistanut, että alue tosiaankin kuuluu Kaupungille, ja mistään en ole löytänyt mitään konkreettisia suunnitelmia alueelle. Alueella on pumppukaivo ja kunnallistekniikka – eli vettä pitäisi olla helposti saatavilla. Maan puhtaus pitäisi lähinnä selvittää, mikäli alueelle tehtäisiin viljelypalstoja. Se ei kuitenkaan ole välttämätön laatikkoviljelmiä varten. Tilanne tänään 7.3.2025 on siis seuraava:

    AurinkoVesiSaavutettavuusMaaperäOmistusPelastustieRakennussuunnitelmatSopivuus
    OKEhkäOKOKOK
    Pitää varmistaa
    Varmistettu

    Teen taulukosta vielä erillisen staattisen sivun, johon alan päivittämään ajan tasaista tietoa projektin etenemisestä. Itse paikan sopivuuden lisäksi viljelijöitä pitäisi olla jonkinlainen joukko ja maanvuokrasopimukset tehdään normaalisti Kaupungin ja yhdistysten välillä, joten viljelijöiden pitäisi perustaa yhdistys.

    No, ensimmäinen askel on kuitenkin löytää innostuneita viljelijöitä lähialueelta. Tätä varten laitan varmaan ilmoituksia Haagan facebook-ryhmiin, jotain paperilappuja lähialueelle ja ilmoitustauluille sekä pienen vanerikyltin itse pellolle.

  • Kivihaanpuiston kentän varjomallinnus

    Kivihaanpuiston kentän varjomallinnus

    Kun sain idean aloittaa viljelemisen Kivihaanpuistossa, rupesin miettimään kaikkia mahdollisia esteitä mitä fyysinen ympäristö ja Kaupungin virkamiehistö voisi asettaa tielleni. Aloin selvittämään millaisia vaatimuksia Kaupungilla on uusien viljelmien perustamiseen, onko niitä perustettu viime aikoina ja mitä varsinaisia esteitä paikassa voisi olla.

    On positiivista, että Kaupungilla on kaupunkiviljely-sivu omalla sivustolla. Helsingin Kaupunki on myös julkaissut oppaan yhteisö- ja pienpalstaviljelmien perustamiseen Helsingissä. Näiden resurssien ansiosta oli melko suoraviivaista löytää Kaupungin viralliset vaatimukset uudelle viljelmälle.

    Yksi tekijä, mikä näistä dokumenteista tuli ilmi on auringonvalon tarve. Kaupunki haluaa, että viljelmä on tarpeeksi valoisa. Melko loogista, eikö?

    Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.

    Tästä yksinkertaistetusta väitteestä tulee nyt vääjäämättä parikin ongelmaa. Ensinnäkin, eihän läheskään kaikki kasvit kestä koko päivän kuumana porottavaa aurinkoa, eteenkään kun kesätkin ovat nykyään keskimäärin kuumempia kuin ennen. Toiseksi, onko kuuden tunnin vaatimus koko kasvukaudelta huhti-toukokuulta syksyyn asti? Kolmanneksi, onko auringonpaisteen oltava yhtäjaksoista?

    Kivihaanpuiston peltoaukio on korkeiden puiden ympäröimä. Kun sinne on alun perin pelto raivattu, oli se valmiiksi puiden ympäröimä. Miten varjoinen se aikanaan viljelykäytössä oltaessa oli, jää arvausten varaan toistaiseksi. Oletan silti, että satoa on saatu, kun viljely on jatkunut vuosikymmenet siitä huolimatta, että lähellä on laajoja peltoaukioita, tarkoittaen ettei tämä pieni pelto läntti ole välttämättä ollut mikään elinehto, edes Kartanon muonamiehelle.

    Varjomallinuksen valmistelu

    Olen melko näppärä paikkatietokantaohjelmistojen kanssa ja netti on pursollaan avointa dataa. Päivitin QGIS-ohjelmiston uusimpaan versioon ja yhdistin Helsingin Kaupungin WMS ja WFS servereihin. Pian minulla olikin jo kaikki tarvittava varjomallinusten tekemiseen työpöydällä.

    Yksinkertaistin prosessin ja otin mukaan vain korkean kasvilliston, eli puut ja korkeat pensaat. Kaupungin laserkeilausaineistoista sain puiden latvakorkeudet ja tein niistä korkeuskarttarasterin.

    Seuraavaksi etsin auringon suunnan taivaalla haluamilleni ajankohdille Suncalc-sivuston kautta. Ajattelin, että jokaista kesän tuntia ei tarvitse mallintaa, joten valitsin vain kasvukauden kuukausien ensimmäisen päivän (1.4., 1.5., 1.6. jne.) ja näille päiville mallinsin puiden varjot tasatunneille auringon nousun ja laskun välillä. Eli jos 1.4.2025 aurinko nousee klo 06:44 ja laskee klo 20:48, laskin varjot klo 7-20.

    Sain testattua mallin tarkkuutta yhden ortoilmakuvan kanssa. Ortoilmakuvassa näkyi, että ruoho oli juuri leikattu, joten oletin sen olleen otettu elokuun alussa. Tekemäni varjonmallinnus 1.8. klo 11 täsmäsi melkein 100% tarkkuudella ilmakuvan varjoja.

    Varjomallinnus

    Varsinaista mallinnusta varten laskin yhteen päivän aikana varjostetut ruudut, jolloin sain varjoiset tunnit jokaiselle ruudulle. Kääntämällä tämän luvun päittäin sain myös aurinkoiset tunnit ruuduille, numero mikä on helpompi hyödyntää kasvien kasvatusta ajatellen. Alla olevissa kuvissa vaaleampi väri tarkoittaa enemmän auringonpaistetta, ja tummempi vähemmän. Metsän puolella näkyy paljon valkoista, vaikka siellä on oletettavasti enemmän varjoa oikeasti. Tämä johtuu siitä, että korkeusmallinnus ja varjomallinnus käyttää vain puiden latvakorkeutta datana, eikä runkoja, oksia ja aluskasvillisuutta ole huomioitu.

    Tulokset

    Itse varjomallinnus tehtynä oli helppoa saada hyvinkin yksityiskohtaista tietoa jopa palsta- tai laatikkokohtaisesti. Olen laskenut valmiiksi esimerkkipalstat ja laatikkoasetelmat aukiolle ja varjomallinnuksen avulla tiedän paljonko millekin alueelle on odotettavissa auringonpaahdetta kasvukaudella.

    Koko peltoalueelle tulokset ovat seuraavat, mukaan lukien eteläpuolen aina puiden varjoon jäävä alue:

    PäiväAuringonnousuAuringonlaskuValoinen aika yht.Keskimääräiset aurinkotunnit koko pellolla
    1.406:44:3220:05:2413h20m522h48m
    1.505:16:1921:20:2316h4m4s5h13m
    1.604:06:3622:31:1218h24m36s6h54m
    1.703:59:3022:48:2618h48m56s7h6m
    1.804:59:1921:52:2716h53m8s5h55m
    1.906:14:3020:24:3614h10m6s3h32m
    1.1007:25:4718:52:5411h27m7s1h20m

    Ei nyt ihan kuutta tuntia koko lasketulta ajalta, mutta toukokuusta elokuuhun näyttää ihan järkeviltä tunneilta suoraa auringonvaloa.