Avainsana: kartat

Kattava yhteenveto Helsingin kaupunkiviljelmistä

Vuosi 2025 tuli ja meni ilman suuria uutisia tai muutoksia kaupunkiviljelyn osalta.

Sain yhteenvedon valmiiksi lokakuussa 2025 ja lähetin siitä kopion kaikille Helsingin viljelypalstojen ylläpitäjille kommentteja ja huomioita varten. Sain muutaman vastauksen ja kiitoksen yhteenvedon tekemisestä sekä yhden korjauspyynnön, jonka korjaamisen jälkeen nyt julkaisen yhteenvedon.

Yhteenveto Helsingin viljelypalstoista ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä

Yhteenveto

Helsingissä on kovaa ylikysyntää viljelypalstoista.
Kysyntä on korkeinta kantakaupungissa ja Länsi-Helsingissä.
Kaupungin verkkosivut eivät ole viljelypalstojen osalta ajan tasalla.
Kaupungin karttapalvelut eivät ole viljelypalstojen osalta myöskään ajan tasalla.
Kaikkien viljelypalstoja hallinnoivien yhdistysten ajantasaisia yhteystietoja ei löydy internetistä.

Helsingissä oli keväällä 2025 yhteensä 46 viljelypalsta-aluetta, joita hallinnoi 38 yhdistystä. Tämän kyselyn perusteella voidaan arvioida, että Helsingissä oli keväällä 2025 yhteensä noin 6795 viljelypalstaa, vapaita palstoja 532 ja hakijoita yli 5000. Jonotuslistat joihinkin suosittuihin palsta-alueisiin ovat usean vuoden pituisia ja samalla toisiin palsta-alueisiin pääsee viljelemään heti. Etenkin kantakaupungissa, Länsi-Helsingissä ja Etelä-Helsingissä on suurta kysyntää viljelypalstoista.

Tämän yhteenvedon perällä on taulukko kyselyn tuloksista.

Helsingin kaupungin listaa viljelyalueista ja yhdistyksistä ei päivitetä riittävästi. Monen yhdistyksen yhteystietoja on vaikea tai mahdotonta löytää internetistä. Kaupungin karttapalvelua ei myöskään päivitetä riittävästi palstojen osalta. Tällä hetkellä Helsingissä ei toimi yhtään kattojärjestöä tai foorumia, joka koordinoisi viljelypalstojen toimintaa.

Käytettyjä käsitteitä ja termejä

Kaupunki. Isolla alkukirjaimella kirjoitettuna viittaa Helsingin kaupunkiin.

Kaupunkiviljely. Kaupungissa (Helsingissä) harjoitettua maanviljelyä tai puutarhan hoitoa.

Viljelyalue / palsta-alue. Viljelypalstoista koostuva suurempi maa-alue, jonka yhdistykset voivat vuokrata kaupungilta.

Viljelypalsta. Yksittäinen, yksityishenkilön vuokraama maa-alue, jossa harjoitetaan viljelyä.

Alkusanat

Aluksi, suuri kiitos kaikille tähän yhteenvetoon osallistuneille yhdistyksille ja yhdistysten vetäjille. Ilman näitä vastauksia tämän yhteenvedon tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Kaupunkiviljely toimii täysin vapaaehtoisten varassa ja näiden aktiivien toiminta mahdollistaa tuhansien helsinkiläisten viljelytoiminnan kaupungissa.

Aloitin projektin keväällä 2025 suurella innolla ja riittävällä vapaa-ajalla kyselyn toteuttamista varten. Kevään ja kesän mittaan elämäntilanteeni kuitenkin muuttui ja vapaa-aikani väheni siinä määrin, että projektin toteuttamiselle on jäänyt vähemmän aikaa.

Kaupunkiviljelyn suosio on ollut nousussa viime vuosina ja Helsingissä paikoittan on havaittavissa puutetta viljelyalueista. Kaupunkiviljelyn suuresta suosiosta huolimatta Helsingin kaupunki ei ole parantanut omia verkkosivuja niin, että viljelyalueista olisi saatavilla ajantasaista tietoa. Tämän yhteenvedon tarkoitus oli kartoittaa kevään 2025 viljelypalstatilanne Helsingissä ja päivittää kaikkien viljelyalueiden yhteystiedot yhteen paikkaan. Tämän tarkoituksen ohessa halusin myös tuoda ilmi mahdolliset puutteet ja parannuksen mahdollisuudet sekä viestinnässä että palstojen tarjonnassa.

Tähän yhteenvetoon Helsingin viljelypalstoista ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä on otettu mukaan kaikki Helsingin verkkosivuilla maaliskuussa 2025 listatut viljelypalstat ja niitä hallinnoivat yhdistykset (https://www.hel.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu-puistot-ja-luontokohteet/puistot/viljely-kaupungissa). Listattuja viljelypalsta-alueita oli yhteenvedon tekohetkellä 46 (Kuva 1) ja niitä hallinnoi 38 rekisteröityä yhdistystä. Suurella osalla yhdistyksiä oli vain yksi viljelmä-alue, ja suurimmalla yhdistyksellä, Hyötykasvisyhdistys ry:llä, oli seitsemän viljelmää.

Palstaviljelyalueiden lisäksi Helsingissä on siirtolapuutarhoja, naapurusviljelmiä ja muita erilaisia enemmän tai vähemmän virallisia viljelyalueita, joista osa on Helsingin kaupungin maalla ja osa yksityisellä maalla. Näitä ei ole huomioitu tässä yhteenvedossa. Seuraavaan karttaan on merkitty kaikki tämän yhteenvedon viljelyalueet.

Kuva 1. Palstaviljelmät ja viljelyalueet Helsingissä huhtikuussa 2025.

Tarve yhteenvedolle

Palstaviljelmistä on vähän yhteen paikkaan kerättyä, julkisesti saatavaa tietoa. Helsingin kaupunki ei pidä tarkkaa rekisteriä palstoista, Kaupungin verkkosivuilta ei löydy tarkkoja tietoja viljelyalueista, eikä esimerkiksi minkäänlaisia tilastotietoja palstaviljelystä ole koottu. Viimeisin kartta, jonka Kaupunki on julkaissut viljelmistä, on vuodelta 2019. Se on jo vanhentunut, ja myöskään Kaupungin karttapalvelussa ei ole ajantasaista tietoa. Näissä kartoissa näkyy joitakin viljelmiä, joita ei enää hallinnoida, ja kaikki uudemmat viljelyalueet puuttuvat kartoista täysin.

Halukkaiden viljelijöiden on nykyään vaikeaa löytää tietoa alueen viljelmistä internetistä. Monella viljelmällä ei ole mitään verkkosivuja ja ihmisille voi olla suuri kynnys olla yhteydessä sähköpostitse ja etenkin puhelimitse. Kaikkien viljelmien osalta ajantasaisten yhteystietojen löytäminen voi myös olla vaikeaa. Etenkin nuoret ihmiset haluavat nykyään ensisijaisesti olla yhteydessä sähköisesti, ja jos viljelmiä hallinnoivat yhdistykset haluavat nuorempaa väkeä mukaan toimintaan, olisi tärkeää tarjota tietoa ja yhteydenottomahdollisuuksia internetin välityksellä.

Dodo ry: ylläpitämä kaupunkiviljely-verkkosivulle (https://kaupunkiviljely.fi/) on kerätty tietoa Helsingin viljelypalstoista järjestelmällisesti vuoteen 2015 asti. Siitä lähtien sivu on jäänyt pitkälti päivittämättä suurilta osin, ja kaikki Helsingin kaupunkiviljelmiin liittyvä tieto on pahasti vanhentunutta. Yhdistys on julkaissut joitakin tekstejä vuoden 2015 jälkeen ja kesällä 2025 kaupunkiviljely-verkkosivu on osoittanut taas rajoitettuja elonmerkkejä – enimmäkseen erään kaupunkiviljelyyn liittyvän kirjan mainostamisen merkeissä.

Kattavan yhteenvedon ansiosta on mahdollista havainnoida mitä tietoa Kaupungin verkkosivuilta puuttuu, millä alueilla Helsingissä on suurin ylikysyntä viljelypalstoille, ja mihin suuntaan Helsingin kaupunki voisi toimintaa kehittää.

Tarve kattojärjestölle?

Dodo ry on aikaisemmin toiminut jonkinlaisena kaupunkiviljelyä edistävänä tahona ja kaupunkiviljely-verkkosivu on toiminut kattavana tietolähteenä Helsingin kaupunkiviljelmistä. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ole ollut aktiivisesti mukana Dodo ry:n toiminnassa eikä Dodo ry ole julkinen, virallinen taho. Vuoden 2015 jälkeen Dodo ry:n toiminta on myös muuttunut ja kaupunkiviljelyn edistäminen yleisesti Helsingissä on jäänyt taka-alalle.

Nykyisin Helsingissä ei ole mitään yleistä kattojärjestöä kaupunkiviljelyä edistäville yhdistyksille ja Helsingin kaupunki ei myöskään vaikuta edistävän aktiivisesti uusien viljelmien perustamista. Osa yhdistyksistä ovat järjestäytyneet Facebook-ryhmässä, jonka kautta viljely-alueiden ylläpitäjät voivat olla toisiinsa yhteydessä. Mitään tämän laajempaa järjestäytymistä ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä olevan.

Jokin kattojärjestö tai foorumi, minkä kautta Helsingin palstaviljelyä voisi koordinoida kokonaisvaltaisesti olisi hyödyllinen monella tasolla. Viljelypalstoja hallinnoivat yhdistykset voisivat jakaa tietoa keskenään helpommin, pysyä ajan tasalla siitä mitä muualla kaupungissa tapahtuu ja yhdistysten yhtenäinen ääni kantaisi varmasti myös kauemmas Kaupungin suuntaan.

Kysely

Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiin yhdistyksiin, joiden yhteystiedot löytyivät Helsingin kaupungin verkkosivuilta maaliskuussa 2025. Yhdistyksiä on yhteensä 38 ja kysely lähetettiin kaikille yhdistyksille, joiden yhteystiedot löytyivät internetistä. Kyselyä muutettiin jokaisen yhdistyksen osalta niin, että vain tietoja joita ei löytynyt valmiiksi kysyttiin. Huhtikuussa 2025 yhdistyksille, joilta ei saatu vastausta maaliskuun aikana lähetettiin vielä muistutusviesti.

Kaikki tiedustelut lähetettiin seuraavalla pohjalla:

Tietoa viljelypalstoista

Hei,

Olen tekemässä kattavaa yhteenvetoa Helsingin palstaviljelmistä ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä. Aikomukseni on perustaa uusi asukasyhdistys Helsingin Kivihaan kaupunginosalle ja aloittaa palstaviljely tämän kevään aikana, ja tämä kysely on osa taustatyötä mitä haluan tehdä ennen itse yhdistyksen aloittamista. Haluan saada kokonaiskuvan palstojen kysynnästä ja tarjonnasta eri puolilla kaupunkia, sekä yhdistysten toiminnan läpinäkyvyydestä. Tämä ei liity mitenkään kevään kuntavaaleihin, ja en ole minkään puolueen toiminnassa mukana. Tähän kyselyyn ei myöskään ole mikään pakko vastata, mutta arvostaisin sitä kovasti.

Pyytäisin teitä ilmoittamaan seuraavat tiedot XX palstaa koskien: Viljelypalstojen lukumäärä, palstojen hinnat, jonotusmenettely (jono, arvonta, ketkä voi jonottaa), montako hakijaa tällä hetkellä on jonossa ja montako palstaa on vapautunut nyt 2025 keväällä. Jos tämän kevään lukuja ei ole, myös viime vuoden luvut kelpaavat.

Kaikki tiedot, mitä kerään ja arvioin ovat seuraavat:

Yhdistyksen nimi, palstan nimi ja sijainti, yhdistyksen yhteystiedot, palstojen lukumäärä, palstojen vapautumistilanne vuosina 2024/2025, hakijoiden määrä, hakumenetelmä ja palstojen hinta.

Pyydän teitä vastaamaan tähän viestiin viikon sisällä, niin saan tiedot taulukkooni ajoissa. Mikäli en saa vastausta, merkitsen tiedot tuntemattomiksi yhdistyksenne ja palstaviljelmänne osalta. Vastaan mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia ilmenee.

Ystävällisin terveisin,

XXXXX

XXX XXXX XXXX

Vastaukset

Kyselyyn oli 11.4.2025 mennessä tullut vastaukset 29 viljelyalueen osalta. Näistä vastauksista 28 viljelyalueen osalta saatiin kaikki tiedot, joita pyydettiin. Myös yhdistysten yhteystietoja pyrittiin keräämään. Vastanneista yhdistyksistä yhden yhdistyksen tiedot jäivät vajaiksi ja yhden yhdistyksen kaikki tiedot löytyivät yhdistyksen verkkosivuilta ilman erillistä kyselyä. Vain yhteen yhdistykseen ei oltu yhteydessä, koska internetistä ei löydy kyseiselle yhdistykselle muuta yhteystietoa, kuin postiosoite Helsingin ulkopuolella.

Kyselyyn mukaan otetuista yhdistyksistä yksitoista yhdistystä ei vastannut kyselyyn, eikä niiden hallitsemien palstojen tietoja löytynyt internetistä. Näiden palstojen osalta yhteenvedon tiedot jäävät puutteellisiksi ja tämä on huomioitava tuloksia tarkkaillessa. Puutteellisten vastausten vuoksi tulokset eivät ole täysin tarkkoja ja koko kaupungin tiedot on jouduttu laskemaan keskiarvoilla.

Kyselyssä pyydettyjen tilastotietojen lisäksi monelta yhdistykseltä tuli kirjallisia vastauksia palstojen tilanteesta ja yleisesti kaupunkiviljelystä Helsingissä. Myös kaikki nämä kirjalliset vastaukset on huomioitu tätä yhteenvetoa kirjoittaessa.

Tulokset

Viljelypalstojen, vapaiden palstojen, eikä hakijoiden tarkkaa lukumäärää saatu selvitettyä kyselyn avulla, koska kaikki yhdistykset eivät vastanneet kaikkiin kysyttyihin tietoihin. Vastauksia tuli kuitenkin riittävästi, joten vastausten perusteella voidaan kuitenkin laskea keskiarvoja ja ekstrapoloida siitä arvot koko kaupungille.

Kyselyn vastausten perusteella palstoja on keskimäärin 148 kappaletta jokaisella viljelyalueella. Suurimmalla viljelyalueella on 300 viljelypalstaa ja pienimmällä vain 52. Kyselyyn vastanneilla viljelyalueilla on yhteensä 5023 palstaa. Vapaita palstoja vuonna 2025 oli keskimäärin 11 viljelyaluetta kohti ja vastanneissa yhdistyksissä oli yhteensä 347 vapaata palstaa. Samaan aikaan hakijoita oli keskimäärin 110 viljelyaluetta kohti. Vuonna 2025 kyselyyn vastanneissa yhdistyksissä palstoja oli jonottamassa yhteensä 3403 henkilöä.

Näillä keskiarvoilla laskemalla voidaan arvioida, että Helsingissä on vuonna 2025 yhteensä noin 6795 viljelypalstaa, vapaita palstoja 532 ja hakijoita yli 5000.

Tulokset löytyvät taulukosta tämän yhteenvedon lopulta.

*Kuva 2: Viljelypalstojen tarjonta huhtikuussa 2025*.

*Kuva 3: Viljelypalstojen kysyntä huhtikuussa 2025*.

Tulosten arviointi

Tulosten perusteella palstoista on suurta ylikysyntää Helsingissä. Vuonna 2025 jokaista vapaata viljelypalstaa kohti oli melkein kymmenen hakijaa. Kysyntä ei kuitenkaan ole tasaista, ja on joitakin suosittuja palsta-alueita, joiden ylikysyntä nostaa keskiarvoa koko kaupungissa. Toisilla alueilla puolestaan on enemmän tarjontaa kuin kysyntää, joka johtaa viljelyalueiden alikäyttöön.

Yhdistysten vastauksista ilmenee myös, että kysyntä nousi huomattavasti Koronapandemian aikana ja se on alkanut jo tasaantumaan. Kuluvana vuonna 2025 jonot ovat lyhentyneet huomattavasti ja joillakin alueilla on ollut jopa enemmän tarjontaa, kuin kysyntää. Pitkät jonot ja suuret hakijamäärät johtuvat osittain siitä, että monet hakijat jonottavat useaan palstaan samanaikaisesti. Monen palstan ylläpitäjät ovat huomanneet, että jonot lyhenevät nopeasti, kun otetaan jonottajiin yhteyttä ja kysytään ovatko he vielä kiinnostuneita vapautuvista palstoista.

Läntinen Helsinki kuitenkin erottuu kokonaiskuvassa suuren ylikysynnän vuoksi. Alueella on suuri väestöntiheys ja yleisesti vähemmän mahdollisuuksia viljellä, kuin pohjoisilla ja itäisillä alueilla, mikä voi mahdollisesti selittää suurta palstojen kysyntää.

Kuva 4. Viljelypalstojen ylikysyntä huhtikuussa 2025.

Lopuksi

Helsingissä kantakaupungin alueella on suurta ylikysyntää viljelypalstoista. Palstaviljelmäkartasta on helppo havaita, että Kaupungin eteläisillä alueilla ei ole Lapinlahden lisäksi yhtään viljelyaluetta ja kysyntä on siellä kaikkein korkeinta. Toisaalta Itä-Helsingissä, jossa asukastiheys on matalampi ja omakotialueet ovat yleisempiä viljelypalstojen kysyntä on myös vähäisempää.

Kun Kaupunki siirsi viljelypalstojen hallinnoinnin itseltään vapaaehtoisten ylläpitämiin yhdistyksiin 1990-luvulla, myös vastuu uusien alueiden perustamiselle siirtyi Kaupungilta kaupunkilaisille. Uusia viljelmiä on perustettu tasaista tahtia uusien kaupunginosien rakentuessa, mutta monta vanhaa perinteistä kaupunginosaa on edelleen täysin vailla viljelypalstoja.

Kaupunkiviljelyn hallinnointi on hajautettu tällä hetkellä Helsingissä ja viljelmiä ylläpitävät yhdistykset eivät ole tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tieto ei kulje viljelmien, kaupunkilaisten eikä Kaupungin välillä.

Helsingin viljelypalsta-alueet taulukossa (klikkaa avataksesi)

Viljelmä	Sijainti		Yhdistys	Sähköpostiosoite	Verkkosivut	Puhelinnumero	Vapaita palstoja 2024-2025	Hakijoita	Hakumenetelmä	Hinta	Palstojen määrä
Aarnikanmäki	Aarnikanmäki	kartta	Rapakivenkujan palstaviljelijät ry	erkki.laukkanen@hel.fi
Annala	Vanhakaupunki, Hämeentie 154	kartta	Hyötykasviyhdistys ry	palstat@hyotykasviyhdistys.fi	https://hyotykasviyhdistys.fi/	447263751	12	187	Arvonta	47€-70€	88
Arabia	Syyriankatu	kartta	Toukolan-Vanhankaupungin yhdistys ry	viljelypalstat@gmail.com	https://www.artova.fi/		4	85	Jono	49€-59€	82
Elontie	Pakila, Elontien päässä	kartta	Elontien palstaviljelijät ry	elontienpalstat@gmail.com
Falkulla	Falkullan kartano, Malminkaari	kartta	Falkullan palstaviljelijät ry	fallkullanpalstaviljelijat@gmail.com	https://fallkullanpalstaviljelijat.yhdistysavain.fi/		10	50	Jono postinumeron mukaan	32€-50€	144
Fallbacka	Kurkimoisionpuisto, Tankovainiontie	kartta	Vuosaari-seura ry	sivu010120@gmail.com	https://vuosaari.fi/vuosaari-seura/		10	30	Jono	42€-55€	250
Haaga	Ohjaajantie	kartta	Hyötykasviyhdistys ry	palstat@hyotykasviyhdistys.fi	https://hyotykasviyhdistys.fi/	447263752	14	205	Arvonta	47€-70€	110
Herttoniemi	hyppyrimäki	kartta	Herttoniemi-seura	jgogulsk@gmail.com	https://herttoniemi.fi/herttoniemi-seuran-viljelyspalstat/	040 727 5969		100	Jono postinumeron mukaan, seuran jäsenille	30€-50€	170
Honkasuo	Perhosniitty	kartta	Honkasuon asukasyhdistys ry	viljely@honkasuo.fi	https://honkasuo.yhdistysavain.fi/kaupunkiviljely/				Jono	36€-68€
Itäväylä	Mellunmäki, Yllästunturinkuja	kartta	LC Helsinki/Vartiokylä ry	leijonapalstat@elisanet.fi	https://www.verkkoviestin.fi/lionshkivartiokyla/historia_/	040 049 7633	21	16	Jono	50€-75€	136
Kartanonhaka	Malminkartano, Kartanonkaari	kartta	Kartanonhaan palstaviljelijät ry	kartanonhaka@gmail.com		040 0208 667	19	90	Jono	50	241
Kivihaka	Kivihaantie, SPR:n takana	kartta	Kivihaan viljelijät ry	palstat.kivihaanviljelijat@gmail.com		050 301 8134
Kivinokka	Kulosaaren kartano	kartta	Kulomaa ry	kulomaanpalstat@gmail.com, info@kulomaanpalstat.fi	https://kulomaanpalstat.fi/			70	Jono	40€-50€
Korpas	Niemenmäki, Korppaanpuisto	kartta	Korppaan palstaviljelijät ry	info@korppaanpalstaviljelijat.fi	https://www.korppaanpalstaviljelijat.fi/		10	50	Jono	80	125
Kumpula	Jyrängöntie ja Limingantie	kartta	Hyötykasviyhdistys ry	palstat@hyotykasviyhdistys.fi	https://hyotykasviyhdistys.fi/	447263753	13	282	Arvonta	47€-70€	151
Kuninkaantammi	Taidemaalarinpuisto	kartta	Kuninkaantammen Kyläyhdistys	viljelyalue.taidemaalari@gmail.com	https://kuninkaantammenpalstaviljely.wordpress.com/		25
Laajasalo	Stansvik, Villbergskanpalstat	kartta	Stansvikin kesämajalaiset ry
Lapinlahden viljelyspalstat	Lapinlahti	kartta	Pro Lapinlahti – Lappviken ry		https://www.prolapinlahtiry.fi/		2	369	Arvonta	40	40
Lassila	Niitynperäntie	kartta	Lassilan palstaviljelijät ry	lassilan.palstaviljelijat@gmail.com	https://lapavi.wordpress.com/	040 516 4929	15-25	50	Jono	35€-55€	205
Malmi	Karviaismäki	kartta	Hyötykasviyhdistys ry	palstat@hyotykasviyhdistys.fi	https://hyotykasviyhdistys.fi/	447263754	9	77	Arvonta	47€-70€	132
Maunulanpuisto	Pirkkolantie	kartta	Maunulanpuiston palstaviljelijät ry	toimisto@maunulanpuistonpalstaviljelijat.fi	https://www.maunulanpuistonpalstaviljelijat.fi/		25	64	Jono	35€-55€	250
Meilahti	Meilahdentie	kartta	Meilahden palstaviljelijät ry	meikun.palstat@gmail.com		040 048 8099	16	296	Jono	30€-75€	112
Mustikkasuo	Mellunkylä, Linnanpelto	kartta	Mustikkasuon palstaviljelijät ry	Mustikkasuo@gmail.com	https://mustikkasuo.fi/		13	42	Jono	35€-70€	205
Nummisuutarinpuisto	Laaksopolku	kartta	Hyötykasviyhdistys ry	palstat@hyotykasviyhdistys.fi	https://hyotykasviyhdistys.fi/	447263755	11	20	Arvonta	47€-70€	114
Oulunkylä	Myllypellontien päässä	kartta	Ogelin plantaasit ry	palsta.ogelinplantaasit@gmail.com	https://ogelinplantaasit.yhdistysavain.fi/	040 7470553		50	Jono		200
Pakila	Pakilan rantatie	kartta	Hyötykasviyhdistys ry	palstat@hyotykasviyhdistys.fi	https://hyotykasviyhdistys.fi/	447263756	9	34	Arvonta	47€-70€	140
Pasila	Tenholanpolku	kartta	Pasilan palstaviljelijät ry	pasilanpalstat@gmail.com			5	250	Jono	21€-65€	134
Pihlajamäki	Rapakivenkuja 5	kartta	Rapakivenkujan palstaviljelijät ry	erkki.laukkanen@hel.fi
Pikku Huopalahden puisto		kartta	Tilkan palstaviljelijät ry	tilkantilkut@hotmail.com	https://pikkuhuopalahti.fi/viljelypalstat/		7	35	Jono	55€-75€	83
Porslahden puisto	Vuosaari	kartta	Vuosaari-seura ry	porslahti@gmail.com	https://vuosaari.fi/vuosaari-seura/					42€-55€	250
Pukinmäki	Pukinmäenkaari	kartta	Pukinmäki-seura ry	pukinmaen.palstat@gmail.com	https://pukinmaki.fi/viljelypalstat/		2	30	Jono	30€-55€	120
Puotila	Juorumäki, Puotilantie	kartta	Puotila-seura ry	palsta@puotila.fi	https://kaupunginosat.fi/vartiokyla/juorumaen-viljelypalstat/		25	95	Jono postinumeron mukaan	69	300
Rekitie	Mellunkylä	kartta	Rekitien palstaviljelijäyhdistys ry			44 237 4192
Savela	Savelantie	kartta	Savelan palstaviljelijät ry	savelanpalstaviljelijatry@gmail.com	https://savelanpalstaviljelijat.yhdistysavain.fi/		9	75	Jono	0,48€/neliömetri	113
Siltakylän rantapuisto		kartta	Siltakylän viljelijät ry	toimisto@siltakylanviljelijat.com, pirjo.t.karell@gmail.com	https://www.siltakylanviljelijat.com/	050 3070260	0			32€-64€	97
Suursuo		kartta	Suursuon Palstaviljelijät ry	suursuon.palstaviljelijat@gmail.com	https://www.facebook.com/groups/355302741260289				Jono	35€-70€
Suutarila	Kiertotähdenkuja	kartta	Kiertoviljelijät ry	posti@kiertoviljelijat.fi	https://kiertoviljelijat.fi/	040 7296966				30€-55€	101
Talinlehto	Tali, Talin puistotie	kartta	Talinlehdon palstaviljelijät ry	talinlehdonpalstat@gmail.com			20	15	Jono postinumeron mukaan	32€-42€	101
Tapulikaupunki	Moisionpolku	kartta	Hyötykasviyhdistys ry	palstat@hyotykasviyhdistys.fi	https://hyotykasviyhdistys.fi/	447263757	12	23	Arvonta	47€-70€	84
Toimela	Munkkiniemi, Rakuunantie	kartta	Toimelan palstapuutarhayhdistys ry	toimelan@gmail.com	https://www.toimelanpp.fi/		2025 4, 2024 11	483	Jono	85	150
Torpparinmäki	Käräjätuvankuja ja Näsinojankuja	kartta	Paloheinä-Torpparimäki kaupunginosayhdistys ry	vp.kantanen@gmail.com	https://paloheinatorpparinmaki.fi/viljelyspalstat/					35
Tullisaari	Laajasalo	kartta	Laajasalo – Degerö Seura ry	vrutanen@kolumbus.fi	https://www.laajasalo-degero.fi/viljelypalstat/		10	130	Jono	70	260
Uutela	Vuosaari, Uutelantie	kartta	Helsingin työväenopiston opistolaisyhdistys ry	markus.sohlstrom@taloverkot.fi	https://www.opistolaisyhdistys.fi/palstaviljely-2/				Jono
Vartiosaari		kartta	Vartiosaari-seura ry	palstavastaavavartiosaari@gmail.com	https://www.vartiosaari.fi/uudet_sivut/jaseneksi-vartiosaari-seuraan/		3-10	10	Jono	17,5€-40€	52
Viikki	Viikinojanpuiston viljelypalstat	kartta	Myllypuron palstaviljelijät ry	myllypuron.palstaviljelijat@gmail.com	https://www.facebook.com/myllypuronpalstat/, https://myllypuronpalstaviljelijat.yhdistysavain.fi/		1-5	60	Jono	35-55€	105
Viikki	Vadelmakallion viljelypalstat	kartta	Viikki-Seura ry	viikinpalstat@gmail.com	https://viikkiseura.fi/viljelypalstat			100	Jono	55€-65€	178

Yhteenveto Helsingin viljelypalstoista ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä 26.1.2026 Lataa

26 tammikuun, 2026

Kattava yhteenveto Helsingin kaupunkiviljelmistä – tilanne 25.9.

Aloitin keräämään tietoa Helsingin viljelypalstoilta yhteenvetoa varten kuluvan vuoden keväällä. Aikomukseni oli tehdä työ suhteellisen nopealla aikataululla. Mutta kuten yleensä elämässä, suunnitelmat eivät pitäneet ja aikataulu venyi kun muuta, tärkeämpää tekemistä rupesi kertymään tämän lisäksi.

Otin keväällä sähköpostitse ja puhelimitse yhteyttä kaikkiin Helsingissä toimiviin viljelypalstoja hallinoiviin yhdistyksiin ja tein pohjatutkimusta netissä sekä Hesarin arkistoa tutkien.

Olen joka saanut hyvin vastauksia yhdistyksiltä ja uuden elämäntilanteen vakiintuessa minulla on ollut taas aikaa työstää yhteenvetoa niin, että odotan saavani sen valmiiksi tämän kuun loppuun mennessä. Ennakkotietona voin kuitenkin nyt jo sanoa, että tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä ja kysyntä on suurinta läntisessä Helsingissä ja kantakaupungissa.

25 syyskuun, 2025
Kaupunkiviljely Helsingissä

Tässä artikkelissa selvitän hieman kaupunkiviljelyn historiaa, selvitän nykytilannetta ja pohdin mitä Helsingin pitäisi tehdä seuraavaksi kaupunkiviljelyä edistääkseen, ja miksi.

Kaupunkiviljelyn historiaa

Suomessa elettiin pitkään omavaraistaloudessa ja kaupungeissakin oli normaalia kasvattaa ruokaa pihoilla ja kasvimailla. Hesarissa tiedettiin kertoa kaupunkiviljelyn historiasta seuraavasti 14.4.1995:

Helsingin liepeillä on iät ja ajat ollut monenlaista perunamaata ja palstanpitäjää; ennen vanhaan melkeinpä jokaisella oli jossakin kaupungin laitamaalla oma kasvimaansa, ja vielä 1920- ja 1930-luvuilla pääkaupungissa elettiin puolittain luontaistaloudessa.

1930-luvun pulavuosina lisäruokaa tarvittiin kipeästi sekä helsinkiläisissä työläisperheissä että pikkuvirkamieskodeissa. Sotavuosina 1939-1944 elintarvikepula ahdisti pääkaupunkia niin, että monet keskustan puistot ja muu rakentamaton maa möyhittiin peruna- ja kasvimaaksi.

Helsingin Sanomat kertoi 12. toukokuuta 1942, että yksinomaan kaupunki on vuokrannut noin 330 hehtaaria maata viljelyspalstoiksi. Sen lisäksi yksityiset vuokrasivat ”pyörein luvuin 120 ha” maata suoraan kaupunkilaisille. Myös teollisuuslaitokset sekä invalidi- ja aseveliyhdistykset vuokrasivat Helsingin kaupungilta maata ”elintarpeiden täydennykseksi ensi talvea varten”.

Helsingin Sanomat kertoo saaneensa ”edelleen tietää, että suurin piirtein kaikille palstoille on kansanhuoltolautakunnan luvalla voitu jakaa riittävästi siementä ja apulantoja”. Sotavuosina apua saatiin myös ruotsalaisilta, jotka lahjoittivat Helsinkiin muun muassa siemenperunoita.

Nykyisen kaltainen viljelypalstojen järjestelmällinen jako alkoi Helsingissä sotavuosien jälkeen 1940-luvun loppupuolella. Syynä oli yhä yleinen köyhyys ja lisäruoan tarve kuten sota- ja pula-aikanakin.

Viljelypalstoja on haettu innokkaasti elintason nousun jälkeenkin. Monet maalta lähtöisin olevat ovat halunneet kokea mullan tuoksun pääkaupungissakin.

1980-luvun vihreä aalto lietsoi viljelyintoa. Uudet viljelijät eivät niinkään muistelleet lapsuutensa hikoilua pitkillä sokerijuuurikassaroilla, vaan he halusivat puhtaita, myrkyttömästi viljeltyjä tuotteita. Oma uurastus kasvimaalla oli varmin tae kasviksien, yrttien ja juuresten laadusta.

Monet ”viherpiipertäjistä” olivat lähes ammattimaisen osaavia maamiehiä, mutta joukkoon mahtui niitäkin, jotka eivät tienneet, miten päin sipuli pannaan maahan. Hekin sentään onnistuivat jotenkin, sillä naapuriapu ja yhteishenki ovat aina olleet perinne palstoilla.

Palstaviljely on yhä voimissaan. Halvalla tuotettu ruoka on nykyisen laman takia taas tervetullut lisä monen perheen ruokapöytään.

Helsingin kaupunki muutti pari vuotta sitten palstojen jakoperusteita. Muutos aiheutti kiivasta keskustelua ja pelkoa siitä, että yhdistykset suosivat toisia ja syrjivät toisia. Niin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan kaupungin saamien tietojen mukaan edelleenvuokraus on sujunut melko kivuttomasti.

Palsta säilyy viljelijällä vuodesta toiseen, kun hän vain maksaa keväällä palstamaksun ja täyttää ”hyvän palstaviljelijän” vaatimukset: viljelee aarinsa eikä anna rikkaruohon versoa. Palstalla saa kasvattaa perunaa, juureksia, vihanneksia ja kukkia, jopa marjapensaita.

Ilmakuvista päätellen näyttää myös siltä, että monet Helsingin viljelypalstat on perustettu juurikin lähialueiden betonilähiöiden valmistuttua. Omakotitaloalueille palstoja ei tarvittu, sillä pihan tarkoitus oli toimia kasvitarhana ja viljelyalueena – normaalitilanteessa osittain ja hätätilanteessa kokonaan. Monet kerrostaloihin 1950-1980 luvuilla muuttaneet perheet tulivat maalta, ja he toivat mukanaan myös viljelysosaamista.

Alla esimerkkinä ilmakuvasarja Helsingin kaupungin karttapalvelusta. Kuvissa näkyy Aarnikanmäen ja Rapakivenpuiston viljelypalstat .

Helsingin seutu oli suurelta osin metsää ja peltoa, kun 1960 luvun suuret betonilähiöt rupesivat nousta paikoilleen kallioisille mäntymetsiin. Näiden ympärillä oli usein peltoa, josta osa muokattiin puistoksi, teiksi ja tonttimaaksi. Pieniä pellonjämiä kuitenkin jäi paikalleen. Ja pien ne olikin palstoitettu. Näitä peltoja on siis viljelty yhtäjaksoisesti kauemmin, kuin ympäröivillä kerrostaloalueilla on asuttu.

Toki joitakin uudempiakin viljelmiä on, ja vanhoja peltoja on otettu myös myöhemmissä vaiheissa uudelleen viljelykäyttöön, kuten esimerkiksi Viikissä Latokartanon pellolla, mutta yleisesti on todettavissa, että viljelyalueiden määrä per asukas on jäänyt varsin pieneksi kasvavassa kaupungissa. Viljelyn edistämisen into näyttää myös lopahtaneen ainakin osittain. Dodo ry:n ylläpitämä kaupunkiviljely.fi sivustoa on viimeksi päivitetty vuonna 2015 ja esimerkiksi Helsingin kaupungin Eerolan ryhmäpuutarhahanke on ollut jäissä vuodesta 2011.

Mitään isompia uutisia kaupunkiviljelyn saralta en näin äksilseltäni ole löytänyt ja näyttääkin siltä, että Viikin uusi viljelypalsta onkin viimeisin, mitä Helsinkiin on avattu. Jostakin kaupungin päätöksestä olin kylläkin lukenut, että Itäkeskuksen peruskoulun uudessa kaavassa on varattu tilaa kaupunkiviljelyä varten, eli kyllä viljelmiä vieläkin on mahdollista saada lisää.

Palstojen hallinta

Helsingin kaupunki hallitsi aluksi kaikkia viljelmiä suoraan ja tällainen systeemi on vielä käytössä esimerkiksi naapurikunnassa Espoossa. Kaupunki rupesi valmistelemaan palstojen hallintaa yhdistyksille 1990 luvulla ja vuonna 1993 näyttää, että muutos oli konkretisoitumassa. Myös Vantaalla on käytössä järjestelmä, jossa yhdistykset toimivat välikäsinä ja vastaavat palstojen hallinnoinnista. Lista Helsingin palstoista ja näistä hallinnoivista yhdistyksistä löytyy helposti Kaupungin kaupunkiviljelysivulta.

Listaa selatessa voi nopeasti huomata, ettei läheskään kaikilla yhdistyksillä ole verkkosivuja tai muutakaan nopeaa ja helppoa lähestymistapaa. Joidenkin yhdistysten kohdalla ainoa yhteystieto on puheenjohtajan henkilökohtainen sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Yhdistyksistä ei löydy mitään ennakkotietoa, ei yhdistysten sääntöjä, palstojen määrää eikä jonotustilannetta. Eihän nämä mitään välttämättömyyksiä ole, ja ennen internettiä ei tällaisia ylellisyyksiä edes ollut, mutta nykyään melkein kaikelta järjestäytyneeltä harrastustoiminnalta voisi kuitenkin odottaa edes jotain tietoa netistä.

Kun yhteydenotto on vain yhden henkilön ja mailin tai puhelinnumeron varassa, onnistuuko tällaisiin yhdistyksiin liittyminen? Ovatko yhdistykset vielä aktiivisia, vai onko viljelijät vain jatkaneet viljelemistä yhdistyksen hiivuttua? Yhdeksi esimerkiksi voi nostaa vaikka Rapakivenkujan palstavijelijät ry, jonka kontakti on @hel.fi loppuinen sähköpostiosoite. Netistä mailia etsimällä löytyy toisen paikallisyhdistyksen sivu, jossa kyseinen kontakti mainitaan melkein kymmenen vuoden takaa. Herääkin kysymys, onko kyseinen henkilö vieläkin töissä kaupungilla ja tämän sähköpostin hallitsija? Koko yhdistyksestä ei oikein muuta tietoa löydy, vaikkakin ilmakuvista palstat ovat kaikki käytössä, vaikkakin yksittäisiä jää kylvämättä vuosittain.

Toisinaan tulee myös mieleen, millä periaatteella yhdistykset jakavat vapautuvia palstoja. Yhdistysten toiminta ei ole aina läpinäkyvää ja Suomi on tunnetusti sisäänpäin lämpiävä hyvien veljien maa. Jakaakohan esimerkiksi Vartiokylän Lions club Yllästunturinkujan palstoja jonojärjestyksessä kaikille hakijoille tasavertaisesti, vai ovatko Lions Clubin jäsenet etusijalla?

Teen varmaan lähiaikoina kattavan kartoituksen kaikista Helsingin palstoista, yhteystiedoista ja jonotilanteesta, mistä pääsenkin seuraavaan aiheeseen.

Palstojen jonotustilanne

Kun Helsingin kaupunki rupesi siirtämään viljelypalstojen hallintaa omalta osastolta yhdistyksille vuonna 1993 (HS). Jo silloin palstoista oli enemmän kysyntää, kuin mitä Kaupunki pystyi tarjoamaan, vaikka viljelypalstoja oli jo 5300 (HS).

Nykyään palstat välitetään vuokraajille arpomalla. Palstojen kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan. Puolet hakijoista jää arvonnassa ilman palstaa. (HS 2.7.1993)

Eli jo vuonna 1993 tilanne oli niin, että hakijoita oli paljon enemmän, kuin tarjontaa. Uutisartikkeleita etsimällä tilannetta voi seurata vuosien varrelta.

Kerttu Jokinen on viljellyt samaa, kaupungilta vuokrattua viljelypalstaansa Elontiellä jo 18 vuotta. Kiinnostus palstaviljelyyn kasvaa koko ajan, ja jossain päin Helsinkiä maata saa jonottaa vuosia. Espoossa ja Vantaalla vapaita palstoja vielä riittää. (HS 23.4.2004)

Vuosituhannen alussa tilanne oli siis Helsingissä vielä sama, mutta muualla PK-seudulla palstalle pääsi nopeasti. Tosin molemmat kaupungit olivat silloin vielä nykyistä huomattavasti pienempiä. Onkohan artikkelin henkilö vieläkin samalla palstalla? Nyt tulisi 29 vuotta täyteen jo!

Kaupunkiviljely.fi tilannekatsaus vuodelta 2012 antaa hyvän kuvan sen hetkisestä jonotilanteesta. Joillakin palstoilla on jopa vapaata tilaa, kun toisilla on satojen ihmisten, ja vuosien jonoja. Vaihtuvuus suosituilla palstoilla näyttää hitaalta, kun esimerkiksi Myllypurossa 35 henkilön jono tarkoittaa vuosien jonotusta.

Juuri ennen koronapandemian alkua jonot olivat jo pitkiä, useita satoja joillakin palstoilla. Pandemian aikana ne kasvoivat entisestään kuten usein on uutisoitu.

Vaikka nyt 2020 luvulla näyttää, että elämme lamassa ja ruoan hintojen nousua kauhistellaan melkein päivittäin otsikoissa, en usko että jatkuva palstojen puute johtuu mitenkään ihmisten tarpeesta tuottaa itselleen edullista ruokaa. Korona-aikana muistan, kun lehdissä oli paljon juttuja tämänkaltaisten harrastusten suosion kasvusta. Kun ulkomaille ei päässyt matkustelemaan yhtä helposti, niin ihmiset rupesivat ostamaan mökkejä, veneitä, asuntoautoja ja hankkimaan itselleen viljelypalstoja entistä terhakammin. Silloinkin tosin palstojen jonot olivat jo pitkät, joten lopputulos oli jonojen pidentyminen entisestään.

Yhteenveto

Tällä hetkellä Helsingissä palstojen hallinnointi on yksityisillä yhdistyksillä. Yhdistysten toiminta ei ole läpinäkyvää, ja näiden yhteyshenkilöt eivät välttämättä helposti saavutettavissa. Kynnys olla yhteydessä yksityishenkilöön, joka hoitaa yhdistyksen asioita omalla ajalla vapaaehtoisena saattaa myös olla korkeampi, kuin mitä yhteydenotto täysin steriiliin kunnalliseen puhelinpalveluun tai sähköpostiin olisi.

Kun palstojen hallinnointi on kunnalla, on kunnalla myös velvoite jakaa ne oikeudenmukaisesti viljelijöille. Koko prosessi oli varmasti läpinäkyvämpi ja valvotumpi. Julkisuuslain vuoksi kuka tahansa voisi tiedostella palstojen jakamisen asiakirjoja.

Ehkä Helsingin kaupunki voisi asettaa tarkempia sääntöjä palstoja hallinnoiville yhdistyksille. Ne hallinnoivat julkisia ja yhteisiä resursseja, eli kunnallista maa-aluetta, joka vuokrataan viljelykäyttöön kaupunkilaisille. Asianmukaiset ja ajantasaiset verkkosivut ja yhteystiedot olisi mielestäni ihan hyvä minimivaatimus yhdistyksiltä. Velvoite tiedon antamisesta esimerkiksi jonotustilannetta koskien olisi myös hyvä olla.

Kaupungin ja yhdistysten välisissä sopimuksissa varmasti esitetään joitakin velvoitteita, ja Kaupunki varmasti vahtii yhdistysten toimintaa jollakin tasolla, joten näistäkin olisi hyvä olla jotain tietoa Kaupungin verkkosivuilla.

6 maaliskuun, 2025

Kivihaanpuiston kentän varjomallinnus

Kun sain idean aloittaa viljelemisen Kivihaanpuistossa, rupesin miettimään kaikkia mahdollisia esteitä mitä fyysinen ympäristö ja Kaupungin virkamiehistö voisi asettaa tielleni. Aloin selvittämään millaisia vaatimuksia Kaupungilla on uusien viljelmien perustamiseen, onko niitä perustettu viime aikoina ja mitä varsinaisia esteitä paikassa voisi olla.

On positiivista, että Kaupungilla on kaupunkiviljely-sivu omalla sivustolla. Helsingin Kaupunki on myös julkaissut oppaan yhteisö- ja pienpalstaviljelmien perustamiseen Helsingissä. Näiden resurssien ansiosta oli melko suoraviivaista löytää Kaupungin viralliset vaatimukset uudelle viljelmälle.

Yksi tekijä, mikä näistä dokumenteista tuli ilmi on auringonvalon tarve. Kaupunki haluaa, että viljelmä on tarpeeksi valoisa. Melko loogista, eikö?

Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.

Tästä yksinkertaistetusta väitteestä tulee nyt vääjäämättä parikin ongelmaa. Ensinnäkin, eihän läheskään kaikki kasvit kestä koko päivän kuumana porottavaa aurinkoa, eteenkään kun kesätkin ovat nykyään keskimäärin kuumempia kuin ennen. Toiseksi, onko kuuden tunnin vaatimus koko kasvukaudelta huhti-toukokuulta syksyyn asti? Kolmanneksi, onko auringonpaisteen oltava yhtäjaksoista?

Kivihaanpuiston peltoaukio on korkeiden puiden ympäröimä. Kun sinne on alun perin pelto raivattu, oli se valmiiksi puiden ympäröimä. Miten varjoinen se aikanaan viljelykäytössä oltaessa oli, jää arvausten varaan toistaiseksi. Oletan silti, että satoa on saatu, kun viljely on jatkunut vuosikymmenet siitä huolimatta, että lähellä on laajoja peltoaukioita, tarkoittaen ettei tämä pieni pelto läntti ole välttämättä ollut mikään elinehto, edes Kartanon muonamiehelle.

Varjomallinuksen valmistelu

Olen melko näppärä paikkatietokantaohjelmistojen kanssa ja netti on pursollaan avointa dataa. Päivitin QGIS-ohjelmiston uusimpaan versioon ja yhdistin Helsingin Kaupungin WMS ja WFS servereihin. Pian minulla olikin jo kaikki tarvittava varjomallinusten tekemiseen työpöydällä.

Yksinkertaistin prosessin ja otin mukaan vain korkean kasvilliston, eli puut ja korkeat pensaat. Kaupungin laserkeilausaineistoista sain puiden latvakorkeudet ja tein niistä korkeuskarttarasterin.

Seuraavaksi etsin auringon suunnan taivaalla haluamilleni ajankohdille Suncalc-sivuston kautta. Ajattelin, että jokaista kesän tuntia ei tarvitse mallintaa, joten valitsin vain kasvukauden kuukausien ensimmäisen päivän (1.4., 1.5., 1.6. jne.) ja näille päiville mallinsin puiden varjot tasatunneille auringon nousun ja laskun välillä. Eli jos 1.4.2025 aurinko nousee klo 06:44 ja laskee klo 20:48, laskin varjot klo 7-20.

Sain testattua mallin tarkkuutta yhden ortoilmakuvan kanssa. Ortoilmakuvassa näkyi, että ruoho oli juuri leikattu, joten oletin sen olleen otettu elokuun alussa. Tekemäni varjonmallinnus 1.8. klo 11 täsmäsi melkein 100% tarkkuudella ilmakuvan varjoja.

Varjomallinnus

Varsinaista mallinnusta varten laskin yhteen päivän aikana varjostetut ruudut, jolloin sain varjoiset tunnit jokaiselle ruudulle. Kääntämällä tämän luvun päittäin sain myös aurinkoiset tunnit ruuduille, numero mikä on helpompi hyödyntää kasvien kasvatusta ajatellen. Alla olevissa kuvissa vaaleampi väri tarkoittaa enemmän auringonpaistetta, ja tummempi vähemmän. Metsän puolella näkyy paljon valkoista, vaikka siellä on oletettavasti enemmän varjoa oikeasti. Tämä johtuu siitä, että korkeusmallinnus ja varjomallinnus käyttää vain puiden latvakorkeutta datana, eikä runkoja, oksia ja aluskasvillisuutta ole huomioitu.

Tulokset

Itse varjomallinnus tehtynä oli helppoa saada hyvinkin yksityiskohtaista tietoa jopa palsta- tai laatikkokohtaisesti. Olen laskenut valmiiksi esimerkkipalstat ja laatikkoasetelmat aukiolle ja varjomallinnuksen avulla tiedän paljonko millekin alueelle on odotettavissa auringonpaahdetta kasvukaudella.

Koko peltoalueelle tulokset ovat seuraavat, mukaan lukien eteläpuolen aina puiden varjoon jäävä alue:

Päivä	Auringonnousu	Auringonlasku	Valoinen aika yht.	Keskimääräiset aurinkotunnit koko pellolla
1.4	06:44:32	20:05:24	13h20m52	2h48m
1.5	05:16:19	21:20:23	16h4m4s	5h13m
1.6	04:06:36	22:31:12	18h24m36s	6h54m
1.7	03:59:30	22:48:26	18h48m56s	7h6m
1.8	04:59:19	21:52:27	16h53m8s	5h55m
1.9	06:14:30	20:24:36	14h10m6s	3h32m
1.10	07:25:47	18:52:54	11h27m7s	1h20m

Ei nyt ihan kuutta tuntia koko lasketulta ajalta, mutta toukokuusta elokuuhun näyttää ihan järkeviltä tunneilta suoraa auringonvaloa.

4 maaliskuun, 2025

Muutoksen tiellä

Maailma on muuttui paljon viime vuosisadan aikana. Suomi teollistui ja itsenäistyi, rautateitä rakennettiin lisää, maailmansodat sodittiin, uudelleen rakennettiin ja laajennettiin. Autot yleistyivät ja menivät veivät kiskoilla kulkevilta kulkuneuvoilta ykköspaikan. Autot yleistyivät lisää ja niille piti rakentaa lisää teitä. Sitten ne yleistyivät vielä enemmän. Onneksi suurten arkkitehtien suuria suunnitelmia Helsingille ei koskaan toteutettu.

Haagan kauppala ja yleisesti koko Huopalahden, Ruskeasuon, Haagan ja Kivihaan risteys muuttui muun maailman mukana. Helsingin kaupungin karttapalvelusta pääsee kätevästi tutustumaan ilmakuviin, mitä kaupungista on otettu vuodesta 1932 alkaen. Kun ensimmäisen kerran törmäsin laajoihin ilmakuvamateriaaleihin Turun kaupungin vastaavassa palvelussa, yllätyin miten tarkasti aikanaan on jo taltioitu kaupunkeja ilmasta käsin – ja sen aikaisilla vehkeillä! Ilmakuvista käsin voi havaita helposti ja nopeasti kaupungin kasvun ja muutoksen yli 90 vuoden ajalta.

1932 – Grejuksen kartanon mailla

Ensimmäiset ilmakuvat alueelta ovat vuodelta 1932 ja ne yltävät koko Haagan kauppalan alueelle, vaikka muut ympäryskylät usein näyttävät jääneenkin kuvaamatta, kun itse kaupunkia on taltioitu. 1930 luvulla alue oli vielä pitkälti maanseutua kaupungin ulkopuolella. Grejuksen kartano, eli näin suomalaisittain ”Reijola”, erottuu kuvista selkeästi suurena keskuksena, jota ympäröi erilaisia viljelmiä ja muuta asutusta. Haagan kauppalan huvilakaupunki on kartanosta pohjoiseen ja sinne johtava yksityinen raitiovaunurata kulkee kartanon pellon reunaa nykyisen Hämeenväylän paikalla.

Nykyisen Kivihaanpuiston alueella on metsää, peltoa ja useita asuinrakennuksia. Näistä kaksi on yhä pystyssä. Ilmakuvista ei voi selvittää aluejakoja tai omistuksia, joten niitä selvittäessä pitää turvautua karttoihin ja muihin dokumentteihin. Onneksi näitäkin on löydettävissä netin syövereistä melko vaivattomasti. Löysin Helsingin kartan vuodelta 1914 Timo Meriluodon vanhojen karttojen sivuilta, ja sieltä selviää että ”Reijolan mökki”, niin sanottu ”Muonamiehen talo”, eli Kivihaankuja 2a kuului Grejuksen tilan maihin, mutta Kivihaankuja 2b taas Bölen tilan maihin. Molemmat tilat omistivat laajoja alueita Helsingin pohjoispuolella. Grejuksen tilan maat ylsivät melkein Töölönlahdelle asti, ja siellähän on vieläkin Reijolankatu muistona tästä. Bölen tila taas puolestaan tunnetaan nykyään paremmin Pasilana, jossa ymmärtääkseni tilan keskus sijaitsi.

1950-luku ja suuri alueliitos

Haagan kauppala siirrettiin osaksi Helsinkiä vuoden 1946 suurta alueliitosta. Sotien jälkeen pääkaupungissa oli huutava pula asunnoista ja rintamalta palanneille veteraaneille tarvittiin työpaikkoja. Uusien esikaupunkien ja niihin liittyvien muiden rakennushankkeiden toteuttaminen oli erinomainen keino paikata molempia pulmia. Niin Haagaankin rupesi nousemaan uusia betonisia kerrostaloja ränsistyneiden huviloiden tilalle. Huopalahteen nousi samalla ”kiertotalousteollisuutta”. Autoistuminen oli myös ajan trendi, ja kaupunkiin kaivattiin kipeästi uusia kulkuyhteyksiä. Looginen reitti meni Grejuksen maiden läpi sekä Tampereen suuntaan pohjoiseen, että länteen kohti Turkua.

1960-luku betonilähiöineen

Lähiörakentamisessa laitettiin iso vaihde silmään 1960 luvulle tultaessa. Uusia, moderneja betonikerrostaloja ruvettiin kaavoittamaan toden teolla ja Kivihaan asuinalue nousi myös hyvin nopeasti 1960 luvulla. Haagan puolella Kauppalanpuisto ottaa muotonsa, paloasema rakennetaan ja etelässä Ruskeasuon bussivarikko löytää sijaintinsa. Turun vanha maantie mutkineen jää sivukaduksi kun uusi komea Vihdintie jyrää Grejuksen kartanon päältä. Tila muistetaan tästedes vain paikallisessa nimistössä.

1970-luku ja moottoritiet

Jatkuva kaupungistuminen on havaittavissa 1970 luvun ilmakuvissa. Rakentaminen jatkuu uusien teiden varsille ja nykyinen Hakamäentie ilmestyy kuvioon. Bussivarikolle ja Kivihakaan vievää tietä sekä Hämeenlinnan väylää laajennetaan niin, että Kivihaanpuiston nurkkaa leikataan molemmilta sivuilta. Reijolan talojen naapurimökit katoavat 1976 ilmakuvissa laajennusten alta. Nurkka on jäämässä nyt kahden suuren tien nurkkaan mottiin.

1980-1990 luvut

Huopalahden alue kehittyy paljon 1980-1990 luvuilla. Bussivarikkoa laajennetaan ja sinne rakennetaan uusia halleja. Muuten alue pysyy melkein ennallaan tämän ajan.

2000-luku ja Hakamäentien tunneli

Alue koki suuren mullistuksen vuosina 2008-2009, kun Hakamäentietä remontoitiin. Autoilun määrää ennustettiin nousevan entisestään ja luonnollisesti ratkaisu siihen oli lisäkaistojen ja tunneleiden rakentaminen.

Kuva: YLE

Yli 100 miljoonaa euroa maksanut remontti ei kuitenkaan tuonut helpotusta autoilijoille. Ehkä puiston nurkalle jäänyt suojeltu talo esti järkevän tielinjauksen ja tehokkaan maankäytön?

2010-luvusta tähän päivään

Mannerheimintien loppumaton kerrostalojono ylettyi viimeinkin tähänkin risteykseen 2010-luvulle tultaessa. Yliopiston talot purettiin ja paikalle on kaavoitettu (ja jo aloitettu rakentamaan) uusia asuinkerrostaloja. Bussivarikko siirtyi uuden raitiovaunuvarikon katolle. Reijolan mökin asukkaat häädettiin vuokrasopimuksen jatkon eväämisellä, ja talo jäi tyhjilleen. Talo vallattiin, tyhjennettiin, vandalisoitiin ja jätettiin oman onnen nojaan odottamaan purkutuomiota. Piharakennukset purettiin melko nopeasti, vaikka osa niistäkin oli alkuperäisiä. Pyysin Kaupungilta tietoja talon nykytilanteesta ja purkulupia varten tehdyistä selvityksistä. Tietopyynnöstä on kohta kuukausi aikaa, mutta vieläkään en ole mitään vastinetta saanut.

Toisen talon kohtalo on tuntemattomampi, mutta vaikuttaa siltä, että sen asukkaat ovat joko menehtyneet tai muuttaneet pois äkkinäisesti, jättäen talon huonoon kuntoon ja täynnä omaa tavaraa – ja tietysti sekin on erittäin huolellisesti vandalisoitu.

Kivihaanpuisto muutoksen tiellä

Kivihaanpuisto on ollut kaavoitettuna yhtä kauan, kuin Kivihaan betonilähiö muutenkin. Vanhojen peltojen päälle rakennettiin hiekkakenttä jalkapalloa ja koripalloa varten 1960-70 luvun taitteessa. Vielä 1990-luvulla ilmakuvista näkyy pelikenttään liittyvää infraa alueella, mutta lopulta alue jäi vain tyhjäksi hiekkakentäksi. Hakamäentien tunnelin rakennuksen aikana alueella säilytettiin rakennustarvikkeita ja sen jälkeen kenttäkin hylättiin.

En ole vielä löytänyt Kaupungin sivuilta mitään viitteitä siihen, mitä alueelle halutaan tehdä nyt ja tulevaisuudessa. Vuoden 2016 kaavassa nurkka saattaa olla osa kantakaupunkia, kun kaavan ruutukoko on noin 50m x 50mx kokoluokkaa. Hämeenlinnan väylän kaavamerkintä, jolla aiottiin mahdollistaa Keskuspuiston päälle asuntojen rakentaminen, kumottiin, ja sen jälkeen Kivihaanpuistollekkaan ei ole mitään tehty.

Kun Reijolan mökin vuokrasopimus purettiin vuonna 2019 ja rakennukset huutokaupattiin, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö totesi ”on nähty, että kaupungilla on muuta käyttöä alueelle. Se tarvitaan kehittyvän kaupungin tarpeisiin. Nyt paikka sitoo kolmen hehtaarin alueen liikenteellisesti hyvällä sijainnilla.” (Helsingin Sanomat 17.1.2019)

Samassa haastattelussa Kaupungilta todetaan, että talo saatetaan siirtää sen hankalan sijainnin vuoksi. Mitään tällaisia suunnitelmia ei kuitenkaan ole konkretisoitu, vaan talolle on haettu purkulupaa.

Tämä pieni nurkka Helsinkiä on säilynyt hyvin pitkälti muuttumattomana vuosikymmenet, ajalta ennen autoja ja kaupunkia. Huopalahden maalaisidyllin viimeinen saareke ja Grejuksen kartanon ainoa muisto alueella. Mielestäni tässä on hyvät edellytykset, niin historiallisista kuten symbolisistakin syistä, säästää Kivihaankuja 2 asumukset peltopalstoineen ja sivurakennuksineen sellaisena kuin ne ovat. Alueelle varmasti saa järjestettyä muuta käyttöä, kuin moottoritieristeyksen laajennus tai grynderien suunnittelemia sieluttomia elementtikuutioita.

2 maaliskuun, 2025