Uutisissa on ollut jälleen artikkeleita siitä, miten Helsingin kaupunki on laittamassa lisää suojeltuja vanhoja rakennuksia markkinoille. Näitä uutisia tulee aina aika ajoin, kun Kaupunki toteuttaa toimintastrategiaansa, joka perustuu ”turhien” kiinteistöjen myyntiin avoimilla markkinoilla.
Tällä kertaa Kaupunkiympäristölautakunnan esityksessä on eteenkin kiinteistöjä Laajasalossa. Yksi näistä on Laajasalo-Degerö Seuran hallinnoima ja paikallisten asukkaiden 1980-luvulla kunnostama Ylistalo. Ylistalossa on myös muita alivuokralaisia ja se on hyvin aktiivisessa käytössä.
Helsingin kaupunkistrategiasta 2025-2029 on pudonnut pois joitakin virkkeitä, kuten ”Maailman toimivin kaupunki” ja ”asukas- ja käyttäjälähtöinen kaupunki”. Nämä suuret lupaukset ovat muuttaneet muotoa viimeisimmässä strategiassa, vaikka siinä luvataan vielä ”ruohonjuuritason kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaisten omaehtoista kaupunkitilan käyttöä”. Tekstin yleisilme on muuttunut kaupallisemmaksi kun aikaisempi ideologinen höttö. Tämä näkyy myös käytössä olevien harrastustilojen myynnissä ja yksityistämisessä.
Kaupunkiympäristölautakunnan esityksen mukaan rakennuksia voidaan myydä niiden pitkäaikaisille vuokralaisille joissakin tapauksissa. On siis vielä mahdollista, että Laajasalo-Degerö seura saa raavittua kasaan markkinaehtoisen summan rahaa Ylistalon ostamiseen ja ylläpitämiseen, jonka avulla tila säilyisi paikallisten yhteisessä käytössä. Tulen seuraamaan mielenkiinnolla Ylistalon kohtaloa.
Jos myytävässä kohteessa on pitkäaikainen vuokralainen, niin kohdetta voidaan tapauskohtaisen kokonaisarvioinnin perusteella tarjota pääsääntöisestä luovutustavasta poiketen vuokralaiselle tai tämän osoittamalleen vuokralaisen läheiselle yhteistyötaholle. Kohde voidaan ensisijaisesti myydä vuokralaiselle esimerkiksi tilanteessa, jossa kaupunki ostaa ns. kolmannen sektorin tuottamia palveluja vuokralaiselta. Kauppahinta perustuu neuvotteluihin ja neuvottelutuloksen markkinaehtoisuus varmistetaan ulkopuolisen asiantuntijan arviolla.
Vuosi 2025 tuli ja meni ilman suuria uutisia tai muutoksia kaupunkiviljelyn osalta.
Sain yhteenvedon valmiiksi lokakuussa 2025 ja lähetin siitä kopion kaikille Helsingin viljelypalstojen ylläpitäjille kommentteja ja huomioita varten. Sain muutaman vastauksen ja kiitoksen yhteenvedon tekemisestä sekä yhden korjauspyynnön, jonka korjaamisen jälkeen nyt julkaisen yhteenvedon.
Yhteenveto Helsingin viljelypalstoista ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä
Yhteenveto
Helsingissä on kovaa ylikysyntää viljelypalstoista.
Kysyntä on korkeinta kantakaupungissa ja Länsi-Helsingissä.
Kaupungin verkkosivut eivät ole viljelypalstojen osalta ajan tasalla.
Kaupungin karttapalvelut eivät ole viljelypalstojen osalta myöskään ajan tasalla.
Kaikkien viljelypalstoja hallinnoivien yhdistysten ajantasaisia yhteystietoja ei löydy internetistä.
Helsingissä oli keväällä 2025 yhteensä 46 viljelypalsta-aluetta, joita hallinnoi 38 yhdistystä. Tämän kyselyn perusteella voidaan arvioida, että Helsingissä oli keväällä 2025 yhteensä noin 6795 viljelypalstaa, vapaita palstoja 532 ja hakijoita yli 5000. Jonotuslistat joihinkin suosittuihin palsta-alueisiin ovat usean vuoden pituisia ja samalla toisiin palsta-alueisiin pääsee viljelemään heti. Etenkin kantakaupungissa, Länsi-Helsingissä ja Etelä-Helsingissä on suurta kysyntää viljelypalstoista.
Tämän yhteenvedon perällä on taulukko kyselyn tuloksista.
Helsingin kaupungin listaa viljelyalueista ja yhdistyksistä ei päivitetä riittävästi. Monen yhdistyksen yhteystietoja on vaikea tai mahdotonta löytää internetistä. Kaupungin karttapalvelua ei myöskään päivitetä riittävästi palstojen osalta. Tällä hetkellä Helsingissä ei toimi yhtään kattojärjestöä tai foorumia, joka koordinoisi viljelypalstojen toimintaa.
Käytettyjä käsitteitä ja termejä
Kaupunki. Isolla alkukirjaimella kirjoitettuna viittaa Helsingin kaupunkiin.
Kaupunkiviljely. Kaupungissa (Helsingissä) harjoitettua maanviljelyä tai puutarhan hoitoa.
Viljelyalue / palsta-alue. Viljelypalstoista koostuva suurempi maa-alue, jonka yhdistykset voivat vuokrata kaupungilta.
Viljelypalsta. Yksittäinen, yksityishenkilön vuokraama maa-alue, jossa harjoitetaan viljelyä.
Alkusanat
Aluksi, suuri kiitos kaikille tähän yhteenvetoon osallistuneille yhdistyksille ja yhdistysten vetäjille. Ilman näitä vastauksia tämän yhteenvedon tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Kaupunkiviljely toimii täysin vapaaehtoisten varassa ja näiden aktiivien toiminta mahdollistaa tuhansien helsinkiläisten viljelytoiminnan kaupungissa.
Aloitin projektin keväällä 2025 suurella innolla ja riittävällä vapaa-ajalla kyselyn toteuttamista varten. Kevään ja kesän mittaan elämäntilanteeni kuitenkin muuttui ja vapaa-aikani väheni siinä määrin, että projektin toteuttamiselle on jäänyt vähemmän aikaa.
Kaupunkiviljelyn suosio on ollut nousussa viime vuosina ja Helsingissä paikoittan on havaittavissa puutetta viljelyalueista. Kaupunkiviljelyn suuresta suosiosta huolimatta Helsingin kaupunki ei ole parantanut omia verkkosivuja niin, että viljelyalueista olisi saatavilla ajantasaista tietoa. Tämän yhteenvedon tarkoitus oli kartoittaa kevään 2025 viljelypalstatilanne Helsingissä ja päivittää kaikkien viljelyalueiden yhteystiedot yhteen paikkaan. Tämän tarkoituksen ohessa halusin myös tuoda ilmi mahdolliset puutteet ja parannuksen mahdollisuudet sekä viestinnässä että palstojen tarjonnassa.
Tähän yhteenvetoon Helsingin viljelypalstoista ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä on otettu mukaan kaikki Helsingin verkkosivuilla maaliskuussa 2025 listatut viljelypalstat ja niitä hallinnoivat yhdistykset (https://www.hel.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu-puistot-ja-luontokohteet/puistot/viljely-kaupungissa). Listattuja viljelypalsta-alueita oli yhteenvedon tekohetkellä 46 (Kuva 1) ja niitä hallinnoi 38 rekisteröityä yhdistystä. Suurella osalla yhdistyksiä oli vain yksi viljelmä-alue, ja suurimmalla yhdistyksellä, Hyötykasvisyhdistys ry:llä, oli seitsemän viljelmää.
Palstaviljelyalueiden lisäksi Helsingissä on siirtolapuutarhoja, naapurusviljelmiä ja muita erilaisia enemmän tai vähemmän virallisia viljelyalueita, joista osa on Helsingin kaupungin maalla ja osa yksityisellä maalla. Näitä ei ole huomioitu tässä yhteenvedossa. Seuraavaan karttaan on merkitty kaikki tämän yhteenvedon viljelyalueet.
Kuva 1. Palstaviljelmät ja viljelyalueet Helsingissä huhtikuussa 2025.
Tarve yhteenvedolle
Palstaviljelmistä on vähän yhteen paikkaan kerättyä, julkisesti saatavaa tietoa. Helsingin kaupunki ei pidä tarkkaa rekisteriä palstoista, Kaupungin verkkosivuilta ei löydy tarkkoja tietoja viljelyalueista, eikä esimerkiksi minkäänlaisia tilastotietoja palstaviljelystä ole koottu. Viimeisin kartta, jonka Kaupunki on julkaissut viljelmistä, on vuodelta 2019. Se on jo vanhentunut, ja myöskään Kaupungin karttapalvelussa ei ole ajantasaista tietoa. Näissä kartoissa näkyy joitakin viljelmiä, joita ei enää hallinnoida, ja kaikki uudemmat viljelyalueet puuttuvat kartoista täysin.
Halukkaiden viljelijöiden on nykyään vaikeaa löytää tietoa alueen viljelmistä internetistä. Monella viljelmällä ei ole mitään verkkosivuja ja ihmisille voi olla suuri kynnys olla yhteydessä sähköpostitse ja etenkin puhelimitse. Kaikkien viljelmien osalta ajantasaisten yhteystietojen löytäminen voi myös olla vaikeaa. Etenkin nuoret ihmiset haluavat nykyään ensisijaisesti olla yhteydessä sähköisesti, ja jos viljelmiä hallinnoivat yhdistykset haluavat nuorempaa väkeä mukaan toimintaan, olisi tärkeää tarjota tietoa ja yhteydenottomahdollisuuksia internetin välityksellä.
Dodo ry: ylläpitämä kaupunkiviljely-verkkosivulle (https://kaupunkiviljely.fi/) on kerätty tietoa Helsingin viljelypalstoista järjestelmällisesti vuoteen 2015 asti. Siitä lähtien sivu on jäänyt pitkälti päivittämättä suurilta osin, ja kaikki Helsingin kaupunkiviljelmiin liittyvä tieto on pahasti vanhentunutta. Yhdistys on julkaissut joitakin tekstejä vuoden 2015 jälkeen ja kesällä 2025 kaupunkiviljely-verkkosivu on osoittanut taas rajoitettuja elonmerkkejä – enimmäkseen erään kaupunkiviljelyyn liittyvän kirjan mainostamisen merkeissä.
Kattavan yhteenvedon ansiosta on mahdollista havainnoida mitä tietoa Kaupungin verkkosivuilta puuttuu, millä alueilla Helsingissä on suurin ylikysyntä viljelypalstoille, ja mihin suuntaan Helsingin kaupunki voisi toimintaa kehittää.
Tarve kattojärjestölle?
Dodo ry on aikaisemmin toiminut jonkinlaisena kaupunkiviljelyä edistävänä tahona ja kaupunkiviljely-verkkosivu on toiminut kattavana tietolähteenä Helsingin kaupunkiviljelmistä. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ole ollut aktiivisesti mukana Dodo ry:n toiminnassa eikä Dodo ry ole julkinen, virallinen taho. Vuoden 2015 jälkeen Dodo ry:n toiminta on myös muuttunut ja kaupunkiviljelyn edistäminen yleisesti Helsingissä on jäänyt taka-alalle.
Nykyisin Helsingissä ei ole mitään yleistä kattojärjestöä kaupunkiviljelyä edistäville yhdistyksille ja Helsingin kaupunki ei myöskään vaikuta edistävän aktiivisesti uusien viljelmien perustamista. Osa yhdistyksistä ovat järjestäytyneet Facebook-ryhmässä, jonka kautta viljely-alueiden ylläpitäjät voivat olla toisiinsa yhteydessä. Mitään tämän laajempaa järjestäytymistä ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä olevan.
Jokin kattojärjestö tai foorumi, minkä kautta Helsingin palstaviljelyä voisi koordinoida kokonaisvaltaisesti olisi hyödyllinen monella tasolla. Viljelypalstoja hallinnoivat yhdistykset voisivat jakaa tietoa keskenään helpommin, pysyä ajan tasalla siitä mitä muualla kaupungissa tapahtuu ja yhdistysten yhtenäinen ääni kantaisi varmasti myös kauemmas Kaupungin suuntaan.
Kysely
Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiin yhdistyksiin, joiden yhteystiedot löytyivät Helsingin kaupungin verkkosivuilta maaliskuussa 2025. Yhdistyksiä on yhteensä 38 ja kysely lähetettiin kaikille yhdistyksille, joiden yhteystiedot löytyivät internetistä. Kyselyä muutettiin jokaisen yhdistyksen osalta niin, että vain tietoja joita ei löytynyt valmiiksi kysyttiin. Huhtikuussa 2025 yhdistyksille, joilta ei saatu vastausta maaliskuun aikana lähetettiin vielä muistutusviesti.
Kaikki tiedustelut lähetettiin seuraavalla pohjalla:
Tietoa viljelypalstoista
Hei,
Olen tekemässä kattavaa yhteenvetoa Helsingin palstaviljelmistä ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä. Aikomukseni on perustaa uusi asukasyhdistys Helsingin Kivihaan kaupunginosalle ja aloittaa palstaviljely tämän kevään aikana, ja tämä kysely on osa taustatyötä mitä haluan tehdä ennen itse yhdistyksen aloittamista. Haluan saada kokonaiskuvan palstojen kysynnästä ja tarjonnasta eri puolilla kaupunkia, sekä yhdistysten toiminnan läpinäkyvyydestä. Tämä ei liity mitenkään kevään kuntavaaleihin, ja en ole minkään puolueen toiminnassa mukana. Tähän kyselyyn ei myöskään ole mikään pakko vastata, mutta arvostaisin sitä kovasti.
Pyytäisin teitä ilmoittamaan seuraavat tiedot XX palstaa koskien: Viljelypalstojen lukumäärä, palstojen hinnat, jonotusmenettely (jono, arvonta, ketkä voi jonottaa), montako hakijaa tällä hetkellä on jonossa ja montako palstaa on vapautunut nyt 2025 keväällä. Jos tämän kevään lukuja ei ole, myös viime vuoden luvut kelpaavat.
Kaikki tiedot, mitä kerään ja arvioin ovat seuraavat:
Yhdistyksen nimi, palstan nimi ja sijainti, yhdistyksen yhteystiedot, palstojen lukumäärä, palstojen vapautumistilanne vuosina 2024/2025, hakijoiden määrä, hakumenetelmä ja palstojen hinta.
Pyydän teitä vastaamaan tähän viestiin viikon sisällä, niin saan tiedot taulukkooni ajoissa. Mikäli en saa vastausta, merkitsen tiedot tuntemattomiksi yhdistyksenne ja palstaviljelmänne osalta. Vastaan mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia ilmenee.
Ystävällisin terveisin,
XXXXX
XXX XXXX XXXX
Vastaukset
Kyselyyn oli 11.4.2025 mennessä tullut vastaukset 29 viljelyalueen osalta. Näistä vastauksista 28 viljelyalueen osalta saatiin kaikki tiedot, joita pyydettiin. Myös yhdistysten yhteystietoja pyrittiin keräämään. Vastanneista yhdistyksistä yhden yhdistyksen tiedot jäivät vajaiksi ja yhden yhdistyksen kaikki tiedot löytyivät yhdistyksen verkkosivuilta ilman erillistä kyselyä. Vain yhteen yhdistykseen ei oltu yhteydessä, koska internetistä ei löydy kyseiselle yhdistykselle muuta yhteystietoa, kuin postiosoite Helsingin ulkopuolella.
Kyselyyn mukaan otetuista yhdistyksistä yksitoista yhdistystä ei vastannut kyselyyn, eikä niiden hallitsemien palstojen tietoja löytynyt internetistä. Näiden palstojen osalta yhteenvedon tiedot jäävät puutteellisiksi ja tämä on huomioitava tuloksia tarkkaillessa. Puutteellisten vastausten vuoksi tulokset eivät ole täysin tarkkoja ja koko kaupungin tiedot on jouduttu laskemaan keskiarvoilla.
Kyselyssä pyydettyjen tilastotietojen lisäksi monelta yhdistykseltä tuli kirjallisia vastauksia palstojen tilanteesta ja yleisesti kaupunkiviljelystä Helsingissä. Myös kaikki nämä kirjalliset vastaukset on huomioitu tätä yhteenvetoa kirjoittaessa.
Tulokset
Viljelypalstojen, vapaiden palstojen, eikä hakijoiden tarkkaa lukumäärää saatu selvitettyä kyselyn avulla, koska kaikki yhdistykset eivät vastanneet kaikkiin kysyttyihin tietoihin. Vastauksia tuli kuitenkin riittävästi, joten vastausten perusteella voidaan kuitenkin laskea keskiarvoja ja ekstrapoloida siitä arvot koko kaupungille.
Kyselyn vastausten perusteella palstoja on keskimäärin 148 kappaletta jokaisella viljelyalueella. Suurimmalla viljelyalueella on 300 viljelypalstaa ja pienimmällä vain 52. Kyselyyn vastanneilla viljelyalueilla on yhteensä 5023 palstaa. Vapaita palstoja vuonna 2025 oli keskimäärin 11 viljelyaluetta kohti ja vastanneissa yhdistyksissä oli yhteensä 347 vapaata palstaa. Samaan aikaan hakijoita oli keskimäärin 110 viljelyaluetta kohti. Vuonna 2025 kyselyyn vastanneissa yhdistyksissä palstoja oli jonottamassa yhteensä 3403 henkilöä.
Näillä keskiarvoilla laskemalla voidaan arvioida, että Helsingissä on vuonna 2025 yhteensä noin 6795 viljelypalstaa, vapaita palstoja 532 ja hakijoita yli 5000.
Tulokset löytyvät taulukosta tämän yhteenvedon lopulta.
Kuva 2: Viljelypalstojen tarjonta huhtikuussa 2025. Kuva 3: Viljelypalstojen kysyntä huhtikuussa 2025.
Tulosten arviointi
Tulosten perusteella palstoista on suurta ylikysyntää Helsingissä. Vuonna 2025 jokaista vapaata viljelypalstaa kohti oli melkein kymmenen hakijaa. Kysyntä ei kuitenkaan ole tasaista, ja on joitakin suosittuja palsta-alueita, joiden ylikysyntä nostaa keskiarvoa koko kaupungissa. Toisilla alueilla puolestaan on enemmän tarjontaa kuin kysyntää, joka johtaa viljelyalueiden alikäyttöön.
Yhdistysten vastauksista ilmenee myös, että kysyntä nousi huomattavasti Koronapandemian aikana ja se on alkanut jo tasaantumaan. Kuluvana vuonna 2025 jonot ovat lyhentyneet huomattavasti ja joillakin alueilla on ollut jopa enemmän tarjontaa, kuin kysyntää. Pitkät jonot ja suuret hakijamäärät johtuvat osittain siitä, että monet hakijat jonottavat useaan palstaan samanaikaisesti. Monen palstan ylläpitäjät ovat huomanneet, että jonot lyhenevät nopeasti, kun otetaan jonottajiin yhteyttä ja kysytään ovatko he vielä kiinnostuneita vapautuvista palstoista.
Läntinen Helsinki kuitenkin erottuu kokonaiskuvassa suuren ylikysynnän vuoksi. Alueella on suuri väestöntiheys ja yleisesti vähemmän mahdollisuuksia viljellä, kuin pohjoisilla ja itäisillä alueilla, mikä voi mahdollisesti selittää suurta palstojen kysyntää.
Kuva 4. Viljelypalstojen ylikysyntä huhtikuussa 2025.
Lopuksi
Helsingissä kantakaupungin alueella on suurta ylikysyntää viljelypalstoista. Palstaviljelmäkartasta on helppo havaita, että Kaupungin eteläisillä alueilla ei ole Lapinlahden lisäksi yhtään viljelyaluetta ja kysyntä on siellä kaikkein korkeinta. Toisaalta Itä-Helsingissä, jossa asukastiheys on matalampi ja omakotialueet ovat yleisempiä viljelypalstojen kysyntä on myös vähäisempää.
Kun Kaupunki siirsi viljelypalstojen hallinnoinnin itseltään vapaaehtoisten ylläpitämiin yhdistyksiin 1990-luvulla, myös vastuu uusien alueiden perustamiselle siirtyi Kaupungilta kaupunkilaisille. Uusia viljelmiä on perustettu tasaista tahtia uusien kaupunginosien rakentuessa, mutta monta vanhaa perinteistä kaupunginosaa on edelleen täysin vailla viljelypalstoja.
Kaupunkiviljelyn hallinnointi on hajautettu tällä hetkellä Helsingissä ja viljelmiä ylläpitävät yhdistykset eivät ole tiiviissä yhteistyössä keskenään. Tieto ei kulje viljelmien, kaupunkilaisten eikä Kaupungin välillä.
Helsingin viljelypalsta-alueet taulukossa (klikkaa avataksesi)
Aloitin keräämään tietoa Helsingin viljelypalstoilta yhteenvetoa varten kuluvan vuoden keväällä. Aikomukseni oli tehdä työ suhteellisen nopealla aikataululla. Mutta kuten yleensä elämässä, suunnitelmat eivät pitäneet ja aikataulu venyi kun muuta, tärkeämpää tekemistä rupesi kertymään tämän lisäksi.
Otin keväällä sähköpostitse ja puhelimitse yhteyttä kaikkiin Helsingissä toimiviin viljelypalstoja hallinoiviin yhdistyksiin ja tein pohjatutkimusta netissä sekä Hesarin arkistoa tutkien.
Olen joka saanut hyvin vastauksia yhdistyksiltä ja uuden elämäntilanteen vakiintuessa minulla on ollut taas aikaa työstää yhteenvetoa niin, että odotan saavani sen valmiiksi tämän kuun loppuun mennessä. Ennakkotietona voin kuitenkin nyt jo sanoa, että tulokset eivät ole mitenkään yllättäviä ja kysyntä on suurinta läntisessä Helsingissä ja kantakaupungissa.
Lähetin kaikille palstaviljelmiä hallinnoiville yhdistyksille, joilla on sähköpostiosoite, kyselyviestin 18.3-24.3 ja tänään 1.4. uusintaviestin. Aamuun mennessä 15 palstaa oli ilmoittanut kaikki tiedot ja uusintaviestien jälkeen sain yhdeksän palstan tiedot melko nopeasti, eli nyt minulla on 25/46 palstan tiedot kerättynä.
Aloitin jo karttojen tekemisen yhteenvetoa varten, sillä haluan myös visualisoida palstojen sijainnin Helsingissä. Törmäsin heti alkuun ongelmiin karttojen kanssa, sillä Helsingin ylläpitämän karttapalvelun tiedot eivät täsmää verkkosivujen tiedon kanssa palstojen osalta. Kartalta löytyy palstoja, joita ei enää verkkosivuilla mainita, osa palstoista on joutunut muuttamaan eri paikkoihin, ja toisia ei näy kartalla ollenkaan. Yhden verkkosivulla mainitun palstan osalta vaikuttaa myös siltä, että sitä ei ole lainkaan olemassa. Joidenkin palstojen sijainti on vaikea löytää kartalta puuttuvien yhteystietojen ja kartan metatietojen vuoksi.
En ole löytänyt tätä vuoden 2019 viljelypalstakarttaa uudempaa versiota Kaupungin sivuilta, joten uskon tämän olevan viimeisin julkaistu versio. Nykyään Helsingin kaupunki suosii omaa karttapalvelua pdf-karttojen sijaan, mikä onkin ihan hyvin toimiva järjestelmä – paitsi että sitäkään ei aina muisteta päivittää kaikkien asioiden osalta. Joidenkin viljelmien metatiedoissa näkyi, että viimeiset päivitykset olivat vuodelta 2007.
Myös Dodo ry:n Kaupunkiviljely-verkkosivulla on kartta viljelmistä. Se on siitä mielenkiintoinen, kun siinä näkyy myös sissiviljelmät ja muut epäviralliset viljelmät pitkin kaupunkia, joista Dodo ry tiesi. Varjopuolena tällekin kartalle taas on sen ikä. Koko Kaupunkiviljely-sivusto on hylätty vuonna 2015 vaikka siinä olisi ollut potentiaalia toimia kaupunkiviljelyn kattojärjestönä ja sivustona. Ehkä joku vielä jaksaa pelastaa tämänkin yrityksen? Itse domaini on ostettu Dodo ry:n erään aktiivin toiminimen kautta vuonna 2010 ja jatkettu vuoteen 2026 asti, eli tässä on nyt melkein 10 vuotta hukkaan maksettu verkko-osoitteesta ja palvelimesta.
Joka tapauksessa tällä hetkellä olen työstämässä karttoja, joiden avulla voi visualisoida palstojen sijainnin, palstojen lukumäärän ja kysynnän. Ehkä laitan myös hintatiedot jne.
Uusi viljelmä, uudet säännöt. Vai miten? Kaikki Helsingin kaupunkiviljelmät ovat sitoutuneet ymmärtääkseni seuraamaan Kaupungin esittämiä viljelypalstojen käyttö- ja hoito-ohjeita, sekä haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohjeita. Näiden lisäksi viljelmien, kun ne ovat kunnan maalla, tulee olla kaikille avoimia virkistysalueita. Varsinaisissa sopimuksissa maankäytöstä, vuokrasta ja muissa sopimuksissa Kaupungin kanssa on sitten vielä lisää sääntöjä ja ehtoja, mutta yleisesti ne ovat aika samanlaisia, mitä olen nyt sopimuksia lueskellut.
Kaupungilta tulevien sääntöjen lisäksi jokaisella yhdistyksellä tulee olla omat säännöt. Osa näistä ovat muodollisuuksia, mitä yhdistyslaki vaatii kaikilta rekisteröidyiltä yhdistyksiltä, ja osa taas spesifejä kaupunkiviljelyyn ja muuhun toimintaan liittyviä sääntöjä.
Olen tekemässä tällä hetkellä kattavaa yhteenvetoa Helsingin kaikista kaupunkiviljelmistä, mitä Kaupungin sivuilla listataan. Sitä tehdessä olen päässyt tutustumaan usean yhdistyksen sääntöihin sekä muihin käytäntöihin. Kaupunkiviljelmiä hallinnoivien yhdistysten säännöt eivät ole mitenkään yhtenäisiä. Käytännöt vaihtelevat monessakin asiassa viljelmästä viljelmään. On uusia viljelmiä, joissa sääntöjä vielä haetaan ja sovelletaan sekä vanhoja viljelmiä, joissa samat viljelijät ovat jo vuosikymmenien aikana tottuneet toimimaan tietyllä tavalla.
Yhdistyksen säännöt
Kun Kivihaan puiston viljelijöille perustetaan yhdistys, on tulevan hallituksen oltava yhtämielisiä säännöistä.
Miten suuri hallituksen tulisi olla? Kenellä on yhdistyksen edustamisoikeus? Missä elimessä päätetään viljelyn säännöistä ja muista yhteisistä asioista? Mikä on yhdistyksen tarkoitus? Kaikkia näitä kysymyksiä ja monia muita on syytä harkita ennen yhdistyksen perustamista. Sääntöjä voi toki muuttaa myöhemmin, mutta se on melko kallista ja vaatii aina turhaa lisäbyrokratiaa.
Rekisteröityneen yhdistyksen säännöt seuraavat tyypillisesti seuraavaa rakennetta:
Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen kotipaikka on tietenkin Helsinki, mutta nimen kanssa on pelivaraa. Kivihaanpuiston viljelijät vai Kivihaanpuisto? Helppo ja lyhyt nimi on tietenkin arkikielessä kätevä, mutta sen pitäisi myös heijastaa hieman yhdistyksen tarkoitusta, mistä päästäänkin seuraavaan pisteeseen.
Tarkoitus ja toiminnan laatu. Halutaanko yhdistyksen kanssa keskittyä vain viljelyyn vai yleisestikin Kivihaanpuiston ylläpitämiseen? Näitä voi tietenkin yhdistää ja yhdistys voi kuvailla viljelyn ulkopuolelle jäävän toiminnan hyvin yleisellä tasolla. Itseäni henkilökohtaisesti kiinnostaa myös Reijolan talojen kohtalo Kivihaanpuistossa ja koko puiston elävöittäminen, ja siksi tulen ehdottamaan näidenkin kohtien lisäämistä sääntöihin.
Jäsenet. Hyväksytäänkö vain Helsinkiläisiä yksityishenkilöitä, kuten viljejytoiminta Helsingissä vaatii, vai voiko tätä rajaa venyttää, mutta vuokrata viljelymaata vain Helsinkiläisille? Joillakin viljelmillä on myös tarkempia postinumerokohtaisia rajoja viljelijöiden osalta, ja toisilla erilliset jonot lähialueen asukkaille ja muille Helsinkiläisille. Mutta onko näitä pakko kirjata virallisiin sääntöihin, vai voiko ne hyväksyä muuten säännöiksi yhdistyksen kokouksissa?
Liittymis- ja jäsenmaksut. Näitä on vaikea ennustaa, ja yleisesti niitä ei ole kirjattu sääntöihin, sillä ne voivat vaihdella vuodesta toiseen.
Hallitus. Montako jäsentä hallitus tarvitsee? Kovin suurta byrokratiaa tuskin tarvitsee järjestää mikropaikalliselle yhdistykselle. Siltikin hallituksen kokoa ja muuta hallintoa on syytä miettiä tulevan varalta.
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus. Kuka voi edustaa yhdistystä? Normaalisti riittävä hallituksen kokoonpano on nimenkirjoitusoikeudellinen.
Tilikausi. Normaalisti tilikausi on kalenterivuosi ja ensimmäinen tilikausi sitten pidempi tai lyhyempi, riippuen miten se halutaan järjestää. Tilikausi voisi tietenkin olla myös vaikka jaettu viljelykauden mukaan niin, että se alkaa kylvökaudesta.
Kokoukset. Mitä kokouksissa käsitellään, ja milloin ne järjestetään? Yhdistyksissä kokoukset ovat yleisesti tärkeä päätöksentekoelin ja ”rivijäsenten” vaikuttamismahdollisuus yhdistyksen asioihin joko viranhaltijoiden valinnalla tai äänestämällä muista asioista kokouksessa.
Näiden pisteiden lisäksi säännöissä voi olla muitakin yhdistyksen asioita tarkennettuna, ja esimerkiksi kokouksista jauhetaan melko pikkutarkasti, jotta kaikki lakisäänteiset pykälät saadaan täytettyä. On myös tärkeää kirjoittaa säännöt niin, että yhdistyksessä ei pääse tapahtumaan mitään väärinkäytöksiä vallankäytön, yhdistyksen omaisuuden ja rahankäytön kanssa.
Viljelmän säännöt
Virallisten yhdistysrekisteriin menevien sääntöjen lisäksi yhdistyksellä voi olla muita, vähemmän virallisia sääntöjä. Viljelyä edistävässä yhdistyksessä nämä olisivat sitten viljelyn käytäntöön liittyviä sääntöjä. Ne varmasti muovaantuvat ajallaan käytännön kokemuksen kautta, ja vakiintuvat sitten joko toiston kautta tai yhdistyksen kokouksissa.
Viljelyyn liittyviä sääntöjä ovat esimerkiksi istutuskäytännöt, kastelukäytännöt, sallitut maan päällysteet, kompostointi jne. Kaikki päivittäiseen viljelyyn ja palsta-alueen ylläpitämiseen liittyvä.
Aikaisemmassa artikkelissa kävin läpi hieman kaupunkiviljelmän historiaa. Kyse on vain pintaraapaisusta aiheeseen, koostuen päämäärin Helsingin sanomien artikkeleista ja muusta nopealla googlauksella saatavasta tiedosta. Varsinaista historiaa tutkiessa asian kannalta varmasti löytyisi tieteellisiä julkaisuja, julkaisuja muussa alan kirjallisuudessa, kirjoja, ja tietenkin ensimmäisen käden tietoa viljelijöiltä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä sormet mullassa omalla palstallaan.
Joka tapauksessa, Helsingin kaupungin sivuilla on oma sivunsa kaupunkiviljelyä varten. Sieltä löytyy lista kaikista virallisista palstaviljelmistä, siirtolapuutarhoista ja muista tilapäisistä viljelmistä, sekä näitä hallinnoivista yhdistyksistä. Helsingissä siirryttiin järjestelmään, jossa viljelmiä hallinnoi viljelijöiden yhdistyksen sen sijaan, että Kaupunki hallinnoisi ja vuokraisi palstoja suoraan yksityisille jo vuonna 1993. Samalla esimerkiksi Espoossa kaupunki hallinnoi itse vielä viljelmät ilman välikäsiä. Kun viljelmiä hallinnoivat yhdistykset, on nämäkin otettava huomioon katsomuksessa, joka koskee viljelmiä.
Yhteenvedon rakenne
Koostan kattavan yhteenvedon viljelmistä taulukkoon niin, että saan kuvan kaikista viljelmistä, niitä hallinnoivista yhdistyksistä, viljelmien tilanteesta ja tiedonannon avoimuudesta.
Arvioin miten avoimesti viljelmät tiedottavat viljelmistään internetissä, ja jos internetistä ei löydy mitään, käyn vielä paikanpäällä katsomassa onko sielläkään ajantasaista tietoa. En anna pisteitä, enkä tee mitään koulunumeromäistä arviointia, kun se ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan katson ensin onko Kaupungin nettisivuilla yhdistysten yhteystietoja, löytyykö netistä viljelmien tietoja, ja jos niitä ei löydy, antaako yhdistys niitä tällaiselle uteliaalle yksityishenkilölle sähköpostitse tai muuten.
Taulukkooni kerään viljelmän nimen, sijainnin, yhdistyksen nimen, yhteyshenkilön, sähköpostiosoitteen, verkkosivut, ja puhelinnumeron. Yhteystietoja en jaa eteenpäin kirjoituksissani lähtökohtaisesti.
Näiden lisäksi koitan löytää palstojen määrän, hinnan, hakumenetelmän, hakijamäärän ja vapautuneiden palstojen määrän. Otan myös ylös mitä yhteystietoja netistä löytyy yhdistykselle, ja löytyykö näitä tietoja avoimesti.
Lopuksi, itse taulukon ulkopuolella otan ylös muistiinpanoja muista viljelmien käytännöistä, mitä saattaa ilmetä yhteenvetoa koostaessa. Näitä ovat esimerkiksi vartiovuorot, talkoot, postinumeroalue rajoitukset palstoja jakaessa jne.
Yhteenvedon tarkoitus
Tällä yhteenvedolla haluan ensisijaisesti saada kuvan palstojen kysynnästä ja tarjonnasta Helsingin laajuisesti sekä aluekohtaisesti. Uutisista ja palstojen jonoista päätellen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tällä hetkellä, mutta onko näin joka puolella, vai ainoastaan tietyillä alueilla?
Haluan myös selvittää miten avoimesti yhdistykset toimivat. Mielestäni yhdistysten avoimuutta on hyvä tarkastella, kun kyseessä on kuitenkin julkinen maa-alue, mitä vuokrataan eteenpäin. Yhdistykset siis hallinnoivat yhteistä, julkista omaisuutta. Tämän vuoksi näen tarpeelliseksi jonkun tason avoimuuden järjestöjen toiminnassa ja vastuuta siitä, että palstaviljely olisi kaikille Helsinkiläisille mahdollista.
Haluan myös miettiä itse Kaupungin roolia viljelyn edistämisessä. Tulisiko Helsingin kaupungin ottaa suurempaa roolia viljelyn edistämisessä, vai riittääkö sen tämän hetkinen asema?
Lähtötilanne
Lähtötilanteella tarkoitan yhteenvetoni lähtötilannetta, eli mitä tietoa saan internetistä avoimesti ennen kyselyiden lähettämistä eri yhdistyksille.
Helsingin kaupunkiviljelysivu
Helsingin kaupungin tietojen mukaan Helsingissä on tällä hetkellä 46 virallista viljelmää 38 yhdistyksen ylläpitämänä. Näistä kaikista 36 viljelmällä on jonkinlaiset verkkosivut (facebook ryhmät, joissa on yhdistyksen tietoa mukaan lukien), ja 44 viljelmällä on yhteystiedoissa sähköposti. Kolmen viljelmän sähköpostiosoitetta ei löydy helposti ja yhden viljelmän osalta netistä ei löytynyt mitään yhteystietoja, yhdistyksen kotiosoitetta Keravalla lukuun ottamatta. Kuuden viljelmän osalta löytyy yhteyshenkilö ja 17 viljelmälle on puhelinnumero.
Yleisesti viljelmille löytyy jokin yhteystieto yhtä viljelmää lukuun ottamatta. Näitä kaikkia ei kuitenkaan ole Helsingin kaupunkiviljelysivulla, ja sieltä puuttuu paljon yhteystietoja, joita löytyy internetistä muualta. Myös viljelmien osoitetiedoissa on puutteita.
Kaupungin sivuilla ei palstojen nimen, yhdistyksen nimen ja yhteystietojen lisäksi ole muuta tietoa palstoista.
Yhdistysten sivuilta ja muualta netistä
Yhdistysten verkkosivulta ja muualta internetistä löytyy palstakohtaisia tietoja, mitä Kaupungin sivuilla ei ollut. Näitä ovat palstojen lukumäärä, vapautuneiden palstojen määrä, jonotustilanne, jonotusmenetelmä ja hinnoittelu.
Palstojen lukumäärä löytyy 15 viljelmälle ja viimeisin vapautuneiden palstojen tilanne 10 viljelmälle. Jonossa olevien henkilöiden määrä ilmoittaa 13 viljelmää ja jonotysmenetelmän (arvonta, jono, tai jokin muu) 21 viljelmää. Avoin hinnoittelu löytyy 25 viljelmälle.
Näiden tietojen lisäksi usean viljelmän verkkosivulta löytyy tietoa yhdistyksestä, uutisia, ajankohtaista tietoa ja muuta viljelyyn liittyvää tietoa.
Kysely
Aloitin kyselyiden lähettämisen viljelmille 18.3. ja tehtävä jatkuu edelleen. Käytän kyselyihin samaa pohjaa, jota muokkaan jokaisen yhdistyksen kohdalla riippuen siitä, mitä tietoa minulta puuttuu ja mitä lisätietoja haluan. Moni viljelmä on jo ehtinyt vastata kevätkiireistä huolimatta. Sähköposteissa olen käyttänyt seuraavaa pohjaa:
Tietoa viljelypalstoista
Hei,
Olen tekemässä kattavaa yhteenvetoa Helsingin palstaviljelmistä ja niitä hallinnoivista yhdistyksistä. Aikomukseni on perustaa uusi asukasyhdistys Helsingin Kivihaan kaupunginosalle ja aloittaa palstaviljely tämän kevään aikana, ja tämä kysely on osa taustatyötä mitä haluan tehdä ennen itse yhdistyksen aloittamista. Haluan saada kokonaiskuvan palstojen kysynnästä ja tarjonnasta eri puolilla kaupunkia, sekä yhdistysten toiminnan läpinäkyvyydestä. Tämä ei liity mitenkään kevään kuntavaaleihin, ja en ole minkään puolueen toiminnassa mukana.
Pyytäisin teitä ilmoittamaan seuraavat tiedot XX palstaa koskien: Viljelypalstojen lukumäärä, palstojen hinnat, jonotusmenettely (jono, arvonta, ketkä voi jonottaa), montako hakijaa tällä hetkellä on jonossa ja montako palstaa on vapautunut nyt 2025 keväällä. Jos tämän kevään lukuja ei ole, myös viime vuoden luvut käyvät.
Yhdistyksellänne ei ole verkkosivuja, joten kysyn kaikkia tietoja.
Verkkosivuiltanne löytyy muut tiedot.
Pyydän teitä vastaamaan tähän viestiin viikon sisällä, niin saan tiedot taulukkooni ajoissa. Mikäli en saa vastausta, merkitsen tiedot tuntemattomiksi yhdistyksenne ja palstaviljelmänne osalta.
Kaikki tiedot, mitä kerään ja arvioin ovat seuraavat:
Yhdistyksen nimi, palstan nimi ja sijainti, yhdistyksen yhteystiedot, palstojen lukumäärä, palstojen vapautumistilanne vuosina 2024/2025, hakijoiden määrä, hakumenetelmä ja palstojen hinta.
Näiden osalta arvioin tiedon saatavuuden avoimuuden. Tieto on joko saatavilla avoimesti Helsingin kaupungin nettisivuilta, muualta internetistä, yhdistykseltä kysymällä tai ei lainkaan.
Vastaan mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia ilmenee.
Ystävällisin terveisin,
XY
Eräältä viljelmältä sain palautetta viestin vakavuuden vuoksi, niin pyrin pehmentämään sävyä aina jokaisessa viestissä, joten varsinaiset sähköpostit eroavat hieman pohjasta.
Yhdistyksiin, joilla ei ole sähköpostiosoitetta olen yhteydessä puhelimitse myöhemmin, ja yhden yhdistyksen kohdalla, jolla ei ole mitään yhteystietoja, käyn katsomassa ilmoitustaululta löytyykö sieltä jotain kontaktointikeinoa.
Laitan myös Kaupungille kyselyn, jossa tiedostelen onko Kaupungilla näitä tietoja missään.
Lopuksi
Koitan saada tämän koosteen valmiiksi nyt maaliskuun loppuun mennessä. Huhtikuun alussa alkavat kuntavaalikiireet ja minullakin on vähemmän aikaa käyttää tähän projektiin, vaikka tämä ei olekaan mitenkään liitoksissa kuntavaaleihin, eikä tämä projekti ole poliittisesti motivoitunut.
Tällä koosteella aikomukseni ei ole torua tai kritisoida yhdistyksiä, vaan etsiä parantamisen kohteita ja oppia itsekin yhdistysten käytännöistä oman yhdistyksen perustamista varten Kivihaanpuistoon (vaikka Kivihaassakin on jo viljely-yhdistys). Mielestäni kaupunki voisi ottaa myös enemmän vastuuta tiedonannosta ja parantaa omaa verkkosivuaan hyvin helposti niin, että siellä olisi edes suuntaa-antavaa tietoa viljelmien koosta ja jonoista.
Kivihaanpuistossa on työmaa, jonka alkamista en ollut huomannut. Helsingin karttapalvelun mukaan kyse on vesijohdon tonttihaaran uusimisesta. Tarkempia tietoja ei ole, mutta aikaisemmin siellä oli joku auto tutkimassa tilannetta, ja nyt maata on möyhennetty ja kaivo on täytetty maalla!
Kaivon poistaminen on takapakki omille ajatuksilleni, mutta koitan selvittää Kaupungilta mikä tilanne oikein on. En tosin ole koskaan saanut mitään vastausta aikaisempiinkaan kyselyihini, niin en tiedä saanko tähänkään vastausta.
Helsingin kaupunki on julkaissut vuonna 2022 ohjeen kaupunkiviljelmän perustamiseen. Kiteytettynä ohjeessa sanotaan, että ensin kerätään porukka joka haluaa viljellä, perustetaan yhdistys, valitaan yhteyshenkilö ja sitten katsotaan viljelypaikka. Lopuksi hoidetaan paperit pois alta.
Kivihaanpuiston kanssa olen itse henkilökohtaisesti lähtenyt liikkeelle vähän eri järjestyksessä, sillä ensisijainen tavoitteeni on viljellä nimenomaan tässä paikassa. Sen vuoksi olen lähtenyt yksin miettimään ja selvittämään sopiiko alue viljelyyn. Kanssaviljelijöiden etsiminen lähialueelta on sitten seuraava askel.
Oppaassa on listattu mahdollisuus viljellä Kaupungin valmiiksi valitsemaa paikkaa, joista oletettavasti on tehty tarvittavat selvitykset valmiiksi, tai vaihtoehtoisesti itse ehdottaa uutta aluetta. Uuden viljelypaikan sopivuuden selvittämistä varten pitäisi selvittää seuraavat seikat (kopioitu suoraan Kaupungin ohjeesta):
Paikka on tarpeeksi valoisa. Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.
Vettä on jollain lailla saatavilla. Vaihtoehtoja on useita: – Vesipiste läheisen talon seinässä. Omistajien kanssa pitää sopia summasta, jonka viljelijät maksavat veden käytöstä. Hintavampi vaihtoehto on vesimittarin asentaminen hanaan. – Täytettävä vesitankki on eräs vaihtoehto. Tankin täyttöä voi kysellä esimerkiksi vapaapalokunnilta.
Paikan saavutettavuus on viljelijöiden kannalta hyvä
Maa on puhdasta Maassa viljely on ekologisin ja helpoin viljelymuoto. Vain pieni osa kaupungin maasta on pilaantunutta ja siksi sopimatonta viljelyyn. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että viranomaisten arviot maan saastuneisuudesta ovat Suomessa hyvin tiukkoja verrattuna muiden maiden arvioihin, mutta maan puhtaus on silti selvitettävä. Tieto asiasta on kaupungin organisaatiossa hajallaan. Kun maa-alueen hallinnointi on selvitetty, täytyy maaperän pilaantumisesta kysyä kaupunkiympäristön ympäristöpalveluista sekä kaupunkiympäristön geotekniseltä osastolta www.hel.fi/ helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maa-ja-kalliopera/ ? ja kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kaupunkiymparisto@hel.fi.
Omistaako Helsingin kaupunki valitun maa-alueen? Kuka maa-aluetta hallinnoi? Tieto kiinteistöpalveluista. www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja- ymparisto/tontit/tontit/tonttien- tilapainen-kaytto/
Viljelmä ei ole pelastusteillä? Tieto pelastuslaitokselta. www.hel.fi/pela/fi ?
Paikalle ei ole tulossa lähivuosina rakennus hankkeita? Tieto kaupunkiympäristön kaupunkisuunnittelupalvelusta.
Viljelmä sopii alueelle? Tieto kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta. Viljelyn tulee sopia paikan henkeen, eikä se saa olla ristiriidassa alueen nykyisen aktiivisen käytön kanssa. Esimerkiksi suositulle pikniknurmikolle tai lumen varastointipaikalle ei voi perustaa viljelmää. Käyttöä mahdollisesti rajoittavat vesiputket ja muu infrastruktuuri sekä historialliset seikat selviävät myös kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta. Oikean henkilön pakeille pääset helpoiten ottamalla yhteyttä kaupunkiymparisto@hel.fi.
Näistä kohdista olen jo osan selvittänyt. Tein varjomallinuksen alueelle ja lähistöllä asuvana henkilönä voin sanoa, että paikka on helposti saavutettavissa, kenttä ei ole pelastustiellä ja viljelmä sopii alueelle. Olen myös varmistanut, että alue tosiaankin kuuluu Kaupungille, ja mistään en ole löytänyt mitään konkreettisia suunnitelmia alueelle. Alueella on pumppukaivo ja kunnallistekniikka – eli vettä pitäisi olla helposti saatavilla. Maan puhtaus pitäisi lähinnä selvittää, mikäli alueelle tehtäisiin viljelypalstoja. Se ei kuitenkaan ole välttämätön laatikkoviljelmiä varten. Tilanne tänään 7.3.2025 on siis seuraava:
Aurinko
Vesi
Saavutettavuus
Maaperä
Omistus
Pelastustie
Rakennussuunnitelmat
Sopivuus
OK
Ehkä
OK
OK
OK
Pitää varmistaa
☑
☑
☑
☑
☑
Varmistettu
☑
☑
☑
Teen taulukosta vielä erillisen staattisen sivun, johon alan päivittämään ajan tasaista tietoa projektin etenemisestä. Itse paikan sopivuuden lisäksi viljelijöitä pitäisi olla jonkinlainen joukko ja maanvuokrasopimukset tehdään normaalisti Kaupungin ja yhdistysten välillä, joten viljelijöiden pitäisi perustaa yhdistys.
No, ensimmäinen askel on kuitenkin löytää innostuneita viljelijöitä lähialueelta. Tätä varten laitan varmaan ilmoituksia Haagan facebook-ryhmiin, jotain paperilappuja lähialueelle ja ilmoitustauluille sekä pienen vanerikyltin itse pellolle.
Tässä artikkelissa selvitän hieman kaupunkiviljelyn historiaa, selvitän nykytilannetta ja pohdin mitä Helsingin pitäisi tehdä seuraavaksi kaupunkiviljelyä edistääkseen, ja miksi.
Kaupunkiviljelyn historiaa
Suomessa elettiin pitkään omavaraistaloudessa ja kaupungeissakin oli normaalia kasvattaa ruokaa pihoilla ja kasvimailla. Hesarissa tiedettiin kertoa kaupunkiviljelyn historiasta seuraavasti 14.4.1995:
Helsingin liepeillä on iät ja ajat ollut monenlaista perunamaata ja palstanpitäjää; ennen vanhaan melkeinpä jokaisella oli jossakin kaupungin laitamaalla oma kasvimaansa, ja vielä 1920- ja 1930-luvuilla pääkaupungissa elettiin puolittain luontaistaloudessa.
1930-luvun pulavuosina lisäruokaa tarvittiin kipeästi sekä helsinkiläisissä työläisperheissä että pikkuvirkamieskodeissa. Sotavuosina 1939-1944 elintarvikepula ahdisti pääkaupunkia niin, että monet keskustan puistot ja muu rakentamaton maa möyhittiin peruna- ja kasvimaaksi.
Helsingin Sanomat kertoi 12. toukokuuta 1942, että yksinomaan kaupunki on vuokrannut noin 330 hehtaaria maata viljelyspalstoiksi. Sen lisäksi yksityiset vuokrasivat ”pyörein luvuin 120 ha” maata suoraan kaupunkilaisille. Myös teollisuuslaitokset sekä invalidi- ja aseveliyhdistykset vuokrasivat Helsingin kaupungilta maata ”elintarpeiden täydennykseksi ensi talvea varten”.
Helsingin Sanomat kertoo saaneensa ”edelleen tietää, että suurin piirtein kaikille palstoille on kansanhuoltolautakunnan luvalla voitu jakaa riittävästi siementä ja apulantoja”. Sotavuosina apua saatiin myös ruotsalaisilta, jotka lahjoittivat Helsinkiin muun muassa siemenperunoita.
Nykyisen kaltainen viljelypalstojen järjestelmällinen jako alkoi Helsingissä sotavuosien jälkeen 1940-luvun loppupuolella. Syynä oli yhä yleinen köyhyys ja lisäruoan tarve kuten sota- ja pula-aikanakin.
Viljelypalstoja on haettu innokkaasti elintason nousun jälkeenkin. Monet maalta lähtöisin olevat ovat halunneet kokea mullan tuoksun pääkaupungissakin.
1980-luvun vihreä aalto lietsoi viljelyintoa. Uudet viljelijät eivät niinkään muistelleet lapsuutensa hikoilua pitkillä sokerijuuurikassaroilla, vaan he halusivat puhtaita, myrkyttömästi viljeltyjä tuotteita. Oma uurastus kasvimaalla oli varmin tae kasviksien, yrttien ja juuresten laadusta.
Monet ”viherpiipertäjistä” olivat lähes ammattimaisen osaavia maamiehiä, mutta joukkoon mahtui niitäkin, jotka eivät tienneet, miten päin sipuli pannaan maahan. Hekin sentään onnistuivat jotenkin, sillä naapuriapu ja yhteishenki ovat aina olleet perinne palstoilla.
Palstaviljely on yhä voimissaan. Halvalla tuotettu ruoka on nykyisen laman takia taas tervetullut lisä monen perheen ruokapöytään.
Helsingin kaupunki muutti pari vuotta sitten palstojen jakoperusteita. Muutos aiheutti kiivasta keskustelua ja pelkoa siitä, että yhdistykset suosivat toisia ja syrjivät toisia. Niin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan kaupungin saamien tietojen mukaan edelleenvuokraus on sujunut melko kivuttomasti.
Palsta säilyy viljelijällä vuodesta toiseen, kun hän vain maksaa keväällä palstamaksun ja täyttää ”hyvän palstaviljelijän” vaatimukset: viljelee aarinsa eikä anna rikkaruohon versoa. Palstalla saa kasvattaa perunaa, juureksia, vihanneksia ja kukkia, jopa marjapensaita.
Ilmakuvista päätellen näyttää myös siltä, että monet Helsingin viljelypalstat on perustettu juurikin lähialueiden betonilähiöiden valmistuttua. Omakotitaloalueille palstoja ei tarvittu, sillä pihan tarkoitus oli toimia kasvitarhana ja viljelyalueena – normaalitilanteessa osittain ja hätätilanteessa kokonaan. Monet kerrostaloihin 1950-1980 luvuilla muuttaneet perheet tulivat maalta, ja he toivat mukanaan myös viljelysosaamista.
Alla esimerkkinä ilmakuvasarja Helsingin kaupungin karttapalvelusta. Kuvissa näkyy Aarnikanmäen ja Rapakivenpuiston viljelypalstat .
Helsingin seutu oli suurelta osin metsää ja peltoa, kun 1960 luvun suuret betonilähiöt rupesivat nousta paikoilleen kallioisille mäntymetsiin. Näiden ympärillä oli usein peltoa, josta osa muokattiin puistoksi, teiksi ja tonttimaaksi. Pieniä pellonjämiä kuitenkin jäi paikalleen. Ja pien ne olikin palstoitettu. Näitä peltoja on siis viljelty yhtäjaksoisesti kauemmin, kuin ympäröivillä kerrostaloalueilla on asuttu.
Toki joitakin uudempiakin viljelmiä on, ja vanhoja peltoja on otettu myös myöhemmissä vaiheissa uudelleen viljelykäyttöön, kuten esimerkiksi Viikissä Latokartanon pellolla, mutta yleisesti on todettavissa, että viljelyalueiden määrä per asukas on jäänyt varsin pieneksi kasvavassa kaupungissa. Viljelyn edistämisen into näyttää myös lopahtaneen ainakin osittain. Dodo ry:n ylläpitämä kaupunkiviljely.fi sivustoa on viimeksi päivitetty vuonna 2015 ja esimerkiksi Helsingin kaupungin Eerolan ryhmäpuutarhahanke on ollut jäissä vuodesta 2011.
Mitään isompia uutisia kaupunkiviljelyn saralta en näin äksilseltäni ole löytänyt ja näyttääkin siltä, että Viikin uusi viljelypalsta onkin viimeisin, mitä Helsinkiin on avattu. Jostakin kaupungin päätöksestä olin kylläkin lukenut, että Itäkeskuksen peruskoulun uudessa kaavassa on varattu tilaa kaupunkiviljelyä varten, eli kyllä viljelmiä vieläkin on mahdollista saada lisää.
Palstojen hallinta
Helsingin kaupunki hallitsi aluksi kaikkia viljelmiä suoraan ja tällainen systeemi on vielä käytössä esimerkiksi naapurikunnassa Espoossa. Kaupunki rupesi valmistelemaan palstojen hallintaa yhdistyksille 1990 luvulla ja vuonna 1993 näyttää, että muutos oli konkretisoitumassa. Myös Vantaalla on käytössä järjestelmä, jossa yhdistykset toimivat välikäsinä ja vastaavat palstojen hallinnoinnista. Lista Helsingin palstoista ja näistä hallinnoivista yhdistyksistä löytyy helposti Kaupungin kaupunkiviljelysivulta.
Listaa selatessa voi nopeasti huomata, ettei läheskään kaikilla yhdistyksillä ole verkkosivuja tai muutakaan nopeaa ja helppoa lähestymistapaa. Joidenkin yhdistysten kohdalla ainoa yhteystieto on puheenjohtajan henkilökohtainen sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Yhdistyksistä ei löydy mitään ennakkotietoa, ei yhdistysten sääntöjä, palstojen määrää eikä jonotustilannetta. Eihän nämä mitään välttämättömyyksiä ole, ja ennen internettiä ei tällaisia ylellisyyksiä edes ollut, mutta nykyään melkein kaikelta järjestäytyneeltä harrastustoiminnalta voisi kuitenkin odottaa edes jotain tietoa netistä.
Kun yhteydenotto on vain yhden henkilön ja mailin tai puhelinnumeron varassa, onnistuuko tällaisiin yhdistyksiin liittyminen? Ovatko yhdistykset vielä aktiivisia, vai onko viljelijät vain jatkaneet viljelemistä yhdistyksen hiivuttua? Yhdeksi esimerkiksi voi nostaa vaikka Rapakivenkujan palstavijelijät ry, jonka kontakti on @hel.fi loppuinen sähköpostiosoite. Netistä mailia etsimällä löytyy toisen paikallisyhdistyksen sivu, jossa kyseinen kontakti mainitaan melkein kymmenen vuoden takaa. Herääkin kysymys, onko kyseinen henkilö vieläkin töissä kaupungilla ja tämän sähköpostin hallitsija? Koko yhdistyksestä ei oikein muuta tietoa löydy, vaikkakin ilmakuvista palstat ovat kaikki käytössä, vaikkakin yksittäisiä jää kylvämättä vuosittain.
Toisinaan tulee myös mieleen, millä periaatteella yhdistykset jakavat vapautuvia palstoja. Yhdistysten toiminta ei ole aina läpinäkyvää ja Suomi on tunnetusti sisäänpäin lämpiävä hyvien veljien maa. Jakaakohan esimerkiksi Vartiokylän Lions club Yllästunturinkujan palstoja jonojärjestyksessä kaikille hakijoille tasavertaisesti, vai ovatko Lions Clubin jäsenet etusijalla?
Teen varmaan lähiaikoina kattavan kartoituksen kaikista Helsingin palstoista, yhteystiedoista ja jonotilanteesta, mistä pääsenkin seuraavaan aiheeseen.
Palstojen jonotustilanne
Kun Helsingin kaupunki rupesi siirtämään viljelypalstojen hallintaa omalta osastolta yhdistyksille vuonna 1993 (HS). Jo silloin palstoista oli enemmän kysyntää, kuin mitä Kaupunki pystyi tarjoamaan, vaikka viljelypalstoja oli jo 5300 (HS).
Nykyään palstat välitetään vuokraajille arpomalla. Palstojen kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan. Puolet hakijoista jää arvonnassa ilman palstaa. (HS 2.7.1993)
Eli jo vuonna 1993 tilanne oli niin, että hakijoita oli paljon enemmän, kuin tarjontaa. Uutisartikkeleita etsimällä tilannetta voi seurata vuosien varrelta.
Kerttu Jokinen on viljellyt samaa, kaupungilta vuokrattua viljelypalstaansa Elontiellä jo 18 vuotta. Kiinnostus palstaviljelyyn kasvaa koko ajan, ja jossain päin Helsinkiä maata saa jonottaa vuosia. Espoossa ja Vantaalla vapaita palstoja vielä riittää. (HS 23.4.2004)
Vuosituhannen alussa tilanne oli siis Helsingissä vielä sama, mutta muualla PK-seudulla palstalle pääsi nopeasti. Tosin molemmat kaupungit olivat silloin vielä nykyistä huomattavasti pienempiä. Onkohan artikkelin henkilö vieläkin samalla palstalla? Nyt tulisi 29 vuotta täyteen jo!
Kaupunkiviljely.fi tilannekatsaus vuodelta 2012 antaa hyvän kuvan sen hetkisestä jonotilanteesta. Joillakin palstoilla on jopa vapaata tilaa, kun toisilla on satojen ihmisten, ja vuosien jonoja. Vaihtuvuus suosituilla palstoilla näyttää hitaalta, kun esimerkiksi Myllypurossa 35 henkilön jono tarkoittaa vuosien jonotusta.
Vaikka nyt 2020 luvulla näyttää, että elämme lamassa ja ruoan hintojen nousua kauhistellaan melkein päivittäin otsikoissa, en usko että jatkuva palstojen puute johtuu mitenkään ihmisten tarpeesta tuottaa itselleen edullista ruokaa. Korona-aikana muistan, kun lehdissä oli paljon juttuja tämänkaltaisten harrastusten suosion kasvusta. Kun ulkomaille ei päässyt matkustelemaan yhtä helposti, niin ihmiset rupesivat ostamaan mökkejä, veneitä, asuntoautoja ja hankkimaan itselleen viljelypalstoja entistä terhakammin. Silloinkin tosin palstojen jonot olivat jo pitkät, joten lopputulos oli jonojen pidentyminen entisestään.
Yhteenveto
Tällä hetkellä Helsingissä palstojen hallinnointi on yksityisillä yhdistyksillä. Yhdistysten toiminta ei ole läpinäkyvää, ja näiden yhteyshenkilöt eivät välttämättä helposti saavutettavissa. Kynnys olla yhteydessä yksityishenkilöön, joka hoitaa yhdistyksen asioita omalla ajalla vapaaehtoisena saattaa myös olla korkeampi, kuin mitä yhteydenotto täysin steriiliin kunnalliseen puhelinpalveluun tai sähköpostiin olisi.
Kun palstojen hallinnointi on kunnalla, on kunnalla myös velvoite jakaa ne oikeudenmukaisesti viljelijöille. Koko prosessi oli varmasti läpinäkyvämpi ja valvotumpi. Julkisuuslain vuoksi kuka tahansa voisi tiedostella palstojen jakamisen asiakirjoja.
Ehkä Helsingin kaupunki voisi asettaa tarkempia sääntöjä palstoja hallinnoiville yhdistyksille. Ne hallinnoivat julkisia ja yhteisiä resursseja, eli kunnallista maa-aluetta, joka vuokrataan viljelykäyttöön kaupunkilaisille. Asianmukaiset ja ajantasaiset verkkosivut ja yhteystiedot olisi mielestäni ihan hyvä minimivaatimus yhdistyksiltä. Velvoite tiedon antamisesta esimerkiksi jonotustilannetta koskien olisi myös hyvä olla.
Kaupungin ja yhdistysten välisissä sopimuksissa varmasti esitetään joitakin velvoitteita, ja Kaupunki varmasti vahtii yhdistysten toimintaa jollakin tasolla, joten näistäkin olisi hyvä olla jotain tietoa Kaupungin verkkosivuilla.
Kun sain idean aloittaa viljelemisen Kivihaanpuistossa, rupesin miettimään kaikkia mahdollisia esteitä mitä fyysinen ympäristö ja Kaupungin virkamiehistö voisi asettaa tielleni. Aloin selvittämään millaisia vaatimuksia Kaupungilla on uusien viljelmien perustamiseen, onko niitä perustettu viime aikoina ja mitä varsinaisia esteitä paikassa voisi olla.
Yksi tekijä, mikä näistä dokumenteista tuli ilmi on auringonvalon tarve. Kaupunki haluaa, että viljelmä on tarpeeksi valoisa. Melko loogista, eikö?
Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.
Tästä yksinkertaistetusta väitteestä tulee nyt vääjäämättä parikin ongelmaa. Ensinnäkin, eihän läheskään kaikki kasvit kestä koko päivän kuumana porottavaa aurinkoa, eteenkään kun kesätkin ovat nykyään keskimäärin kuumempia kuin ennen. Toiseksi, onko kuuden tunnin vaatimus koko kasvukaudelta huhti-toukokuulta syksyyn asti? Kolmanneksi, onko auringonpaisteen oltava yhtäjaksoista?
Kivihaanpuiston peltoaukio on korkeiden puiden ympäröimä. Kun sinne on alun perin pelto raivattu, oli se valmiiksi puiden ympäröimä. Miten varjoinen se aikanaan viljelykäytössä oltaessa oli, jää arvausten varaan toistaiseksi. Oletan silti, että satoa on saatu, kun viljely on jatkunut vuosikymmenet siitä huolimatta, että lähellä on laajoja peltoaukioita, tarkoittaen ettei tämä pieni pelto läntti ole välttämättä ollut mikään elinehto, edes Kartanon muonamiehelle.
Varjomallinuksen valmistelu
Olen melko näppärä paikkatietokantaohjelmistojen kanssa ja netti on pursollaan avointa dataa. Päivitin QGIS-ohjelmiston uusimpaan versioon ja yhdistin Helsingin Kaupungin WMS ja WFS servereihin. Pian minulla olikin jo kaikki tarvittava varjomallinusten tekemiseen työpöydällä.
Yksinkertaistin prosessin ja otin mukaan vain korkean kasvilliston, eli puut ja korkeat pensaat. Kaupungin laserkeilausaineistoista sain puiden latvakorkeudet ja tein niistä korkeuskarttarasterin.
Seuraavaksi etsin auringon suunnan taivaalla haluamilleni ajankohdille Suncalc-sivuston kautta. Ajattelin, että jokaista kesän tuntia ei tarvitse mallintaa, joten valitsin vain kasvukauden kuukausien ensimmäisen päivän (1.4., 1.5., 1.6. jne.) ja näille päiville mallinsin puiden varjot tasatunneille auringon nousun ja laskun välillä. Eli jos 1.4.2025 aurinko nousee klo 06:44 ja laskee klo 20:48, laskin varjot klo 7-20.
Sain testattua mallin tarkkuutta yhden ortoilmakuvan kanssa. Ortoilmakuvassa näkyi, että ruoho oli juuri leikattu, joten oletin sen olleen otettu elokuun alussa. Tekemäni varjonmallinnus 1.8. klo 11 täsmäsi melkein 100% tarkkuudella ilmakuvan varjoja.
Varjomallinnus
Varsinaista mallinnusta varten laskin yhteen päivän aikana varjostetut ruudut, jolloin sain varjoiset tunnit jokaiselle ruudulle. Kääntämällä tämän luvun päittäin sain myös aurinkoiset tunnit ruuduille, numero mikä on helpompi hyödyntää kasvien kasvatusta ajatellen. Alla olevissa kuvissa vaaleampi väri tarkoittaa enemmän auringonpaistetta, ja tummempi vähemmän. Metsän puolella näkyy paljon valkoista, vaikka siellä on oletettavasti enemmän varjoa oikeasti. Tämä johtuu siitä, että korkeusmallinnus ja varjomallinnus käyttää vain puiden latvakorkeutta datana, eikä runkoja, oksia ja aluskasvillisuutta ole huomioitu.
Tulokset
Itse varjomallinnus tehtynä oli helppoa saada hyvinkin yksityiskohtaista tietoa jopa palsta- tai laatikkokohtaisesti. Olen laskenut valmiiksi esimerkkipalstat ja laatikkoasetelmat aukiolle ja varjomallinnuksen avulla tiedän paljonko millekin alueelle on odotettavissa auringonpaahdetta kasvukaudella.
Koko peltoalueelle tulokset ovat seuraavat, mukaan lukien eteläpuolen aina puiden varjoon jäävä alue:
Päivä
Auringonnousu
Auringonlasku
Valoinen aika yht.
Keskimääräiset aurinkotunnit koko pellolla
1.4
06:44:32
20:05:24
13h20m52
2h48m
1.5
05:16:19
21:20:23
16h4m4s
5h13m
1.6
04:06:36
22:31:12
18h24m36s
6h54m
1.7
03:59:30
22:48:26
18h48m56s
7h6m
1.8
04:59:19
21:52:27
16h53m8s
5h55m
1.9
06:14:30
20:24:36
14h10m6s
3h32m
1.10
07:25:47
18:52:54
11h27m7s
1h20m
Ei nyt ihan kuutta tuntia koko lasketulta ajalta, mutta toukokuusta elokuuhun näyttää ihan järkeviltä tunneilta suoraa auringonvaloa.
