Uusi viljelmä, uudet säännöt. Vai miten? Kaikki Helsingin kaupunkiviljelmät ovat sitoutuneet ymmärtääkseni seuraamaan Kaupungin esittämiä viljelypalstojen käyttö- ja hoito-ohjeita, sekä haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohjeita. Näiden lisäksi viljelmien, kun ne ovat kunnan maalla, tulee olla kaikille avoimia virkistysalueita. Varsinaisissa sopimuksissa maankäytöstä, vuokrasta ja muissa sopimuksissa Kaupungin kanssa on sitten vielä lisää sääntöjä ja ehtoja, mutta yleisesti ne ovat aika samanlaisia, mitä olen nyt sopimuksia lueskellut.
Kaupungilta tulevien sääntöjen lisäksi jokaisella yhdistyksellä tulee olla omat säännöt. Osa näistä ovat muodollisuuksia, mitä yhdistyslaki vaatii kaikilta rekisteröidyiltä yhdistyksiltä, ja osa taas spesifejä kaupunkiviljelyyn ja muuhun toimintaan liittyviä sääntöjä.
Olen tekemässä tällä hetkellä kattavaa yhteenvetoa Helsingin kaikista kaupunkiviljelmistä, mitä Kaupungin sivuilla listataan. Sitä tehdessä olen päässyt tutustumaan usean yhdistyksen sääntöihin sekä muihin käytäntöihin. Kaupunkiviljelmiä hallinnoivien yhdistysten säännöt eivät ole mitenkään yhtenäisiä. Käytännöt vaihtelevat monessakin asiassa viljelmästä viljelmään. On uusia viljelmiä, joissa sääntöjä vielä haetaan ja sovelletaan sekä vanhoja viljelmiä, joissa samat viljelijät ovat jo vuosikymmenien aikana tottuneet toimimaan tietyllä tavalla.
Yhdistyksen säännöt
Kun Kivihaan puiston viljelijöille perustetaan yhdistys, on tulevan hallituksen oltava yhtämielisiä säännöistä.
Miten suuri hallituksen tulisi olla? Kenellä on yhdistyksen edustamisoikeus? Missä elimessä päätetään viljelyn säännöistä ja muista yhteisistä asioista? Mikä on yhdistyksen tarkoitus? Kaikkia näitä kysymyksiä ja monia muita on syytä harkita ennen yhdistyksen perustamista. Sääntöjä voi toki muuttaa myöhemmin, mutta se on melko kallista ja vaatii aina turhaa lisäbyrokratiaa.
Rekisteröityneen yhdistyksen säännöt seuraavat tyypillisesti seuraavaa rakennetta:
Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen kotipaikka on tietenkin Helsinki, mutta nimen kanssa on pelivaraa. Kivihaanpuiston viljelijät vai Kivihaanpuisto? Helppo ja lyhyt nimi on tietenkin arkikielessä kätevä, mutta sen pitäisi myös heijastaa hieman yhdistyksen tarkoitusta, mistä päästäänkin seuraavaan pisteeseen.
Tarkoitus ja toiminnan laatu. Halutaanko yhdistyksen kanssa keskittyä vain viljelyyn vai yleisestikin Kivihaanpuiston ylläpitämiseen? Näitä voi tietenkin yhdistää ja yhdistys voi kuvailla viljelyn ulkopuolelle jäävän toiminnan hyvin yleisellä tasolla. Itseäni henkilökohtaisesti kiinnostaa myös Reijolan talojen kohtalo Kivihaanpuistossa ja koko puiston elävöittäminen, ja siksi tulen ehdottamaan näidenkin kohtien lisäämistä sääntöihin.
Jäsenet. Hyväksytäänkö vain Helsinkiläisiä yksityishenkilöitä, kuten viljejytoiminta Helsingissä vaatii, vai voiko tätä rajaa venyttää, mutta vuokrata viljelymaata vain Helsinkiläisille? Joillakin viljelmillä on myös tarkempia postinumerokohtaisia rajoja viljelijöiden osalta, ja toisilla erilliset jonot lähialueen asukkaille ja muille Helsinkiläisille. Mutta onko näitä pakko kirjata virallisiin sääntöihin, vai voiko ne hyväksyä muuten säännöiksi yhdistyksen kokouksissa?
Liittymis- ja jäsenmaksut. Näitä on vaikea ennustaa, ja yleisesti niitä ei ole kirjattu sääntöihin, sillä ne voivat vaihdella vuodesta toiseen.
Hallitus. Montako jäsentä hallitus tarvitsee? Kovin suurta byrokratiaa tuskin tarvitsee järjestää mikropaikalliselle yhdistykselle. Siltikin hallituksen kokoa ja muuta hallintoa on syytä miettiä tulevan varalta.
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus. Kuka voi edustaa yhdistystä? Normaalisti riittävä hallituksen kokoonpano on nimenkirjoitusoikeudellinen.
Tilikausi. Normaalisti tilikausi on kalenterivuosi ja ensimmäinen tilikausi sitten pidempi tai lyhyempi, riippuen miten se halutaan järjestää. Tilikausi voisi tietenkin olla myös vaikka jaettu viljelykauden mukaan niin, että se alkaa kylvökaudesta.
Kokoukset. Mitä kokouksissa käsitellään, ja milloin ne järjestetään? Yhdistyksissä kokoukset ovat yleisesti tärkeä päätöksentekoelin ja ”rivijäsenten” vaikuttamismahdollisuus yhdistyksen asioihin joko viranhaltijoiden valinnalla tai äänestämällä muista asioista kokouksessa.
Näiden pisteiden lisäksi säännöissä voi olla muitakin yhdistyksen asioita tarkennettuna, ja esimerkiksi kokouksista jauhetaan melko pikkutarkasti, jotta kaikki lakisäänteiset pykälät saadaan täytettyä. On myös tärkeää kirjoittaa säännöt niin, että yhdistyksessä ei pääse tapahtumaan mitään väärinkäytöksiä vallankäytön, yhdistyksen omaisuuden ja rahankäytön kanssa.
Viljelmän säännöt
Virallisten yhdistysrekisteriin menevien sääntöjen lisäksi yhdistyksellä voi olla muita, vähemmän virallisia sääntöjä. Viljelyä edistävässä yhdistyksessä nämä olisivat sitten viljelyn käytäntöön liittyviä sääntöjä. Ne varmasti muovaantuvat ajallaan käytännön kokemuksen kautta, ja vakiintuvat sitten joko toiston kautta tai yhdistyksen kokouksissa.
Viljelyyn liittyviä sääntöjä ovat esimerkiksi istutuskäytännöt, kastelukäytännöt, sallitut maan päällysteet, kompostointi jne. Kaikki päivittäiseen viljelyyn ja palsta-alueen ylläpitämiseen liittyvä.
