Avainsana: Kivihaanpuisto

  • Kivihaanpuiston talojen purkupäätös 2026

    Kivihaanpuiston talojen purkupäätös 2026

    Hesarissa oli artikkeli Reijolan mökin purkupäätöksestä toukokuussa 2026. Jutun mukaan päätös oltiin tehty jo huhtikuussa. Etsin silloin Helsingin kaupungin verkkosivuilta lisätietoja päätöksestä, löytämättä mitään. Eikä ole ihmekään, sillä päätös on tullut nähtäväksi vasta 29.6.2026.

    Itse Hesarin jutussa päätöksestä puhuttiin aivan, kuin purkupäätös olisi tehty nyt vasta monen vuoden jälkeen itse talon autioitumisesta. Talojen purkamisesta oltiin kuitenkin päätetty ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Sitä ennen purkuhommia oltiin jo ehditty aloittaa. Kivihaanpolku 2a (Reijolan mökin) kaikki piharakennukset purettiin kevättalvella 2020, eli pian se jälkeen, kun Kaupunki oli hankkinut rakennukset itselleen huutokaupassa.

    Näiden Kivihaanpuistossa sijaitsevien rakennusten osto- ja purkupäätökset ovat olleen varsinainen näytelmä Helsingin kaupungin osalta, ja on ollut alusta asti epäselvää mitä Helsingin kaupunki oikein haluaa tehdä alueella. Kun Kaupunki päätti alkuvuodesta 2019 olla jatkamatta tontin vuokrasopimusta, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimialan tiimipäällikkö Peter Haaparinne totesi Helsingin sanomille, että alue tarvitaan kehittyvän kaupungin tarpeisiin. Myöhemmin mitään varsinaisia suunnitelmia ei ole tuotu esiin ja Kaupunki on jopa kiistänyt aikeet rakentaa alueelle.

    Reijolan mökin autioiduttua lopulta vuoden 2019 lopulla, anarkistit ja muut talonvaltaajat asettuivat kiinteistöön joksikin aikaan, kunnes poliisi tyhjensi sen uudelleen. Pian tämän jälkeen Kaupunki aitasi alueen ja purki sivurakennukset. Tammikuussa 2020 Helsingin sanomat uutisoi asiasta, ja silloin Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tilapalvelupäällikkö Irmeli Grundström sanoi, että Reijolan mökissä tehdään sisäilmatutkimuksia mahdollista vuokratoimintaa varten. Mainittuja sisäilma- ja mikrobitutkimuksia ei löydy mistään Kaupungin sivuilta, eikä tekemäni tietopyynnön mukana mitään tällaisia dokumentteja ole olemassa. Samoihin aikoihin Kaupunki oli teettänyt piharakennusten purkamista varten asbesti- ja haitta-aine kartoituksen. Hesarin artikkelin mukaan ”Kaupungin suunnitelmissa on tehokasta rakentamista kyseiseen kohtaan”.

    Se mitä Kaupunki haluaa tehdä alueella on vieläkin ilmassa ja mitään konkreettisia suunnitelmia ei ole yleisölle saatavilla.

    Päätös purkaa Kivihaankuja 2a (Reijolan mökki) piharakennukset ensiksi on myös erikoinen. Tosiasiassa nämä rakennukset olivat olleet käytössä vielä vähän ennen purkamista, siinä missä viereisen kiinteistön Kivihaankuja 2b sivurakennukset olivat jo huonossa kunnossa ja täysin lahot. Näitä Kivihaankuja 2b sivurakennuksia ei ole vieläkään purettu, vaikkakin nyt viimeisimmän purkupäätöksen myötä myös ne aiotaan purkaa. Kaupungilla on ollut jatkuvasti jokin obsessio purkaa nimenomaan Kivihaankuja 2a kiinteistöt, jotka sijaitsevat Hämeenlinnanväylän sekä Hakamäentien kulmassa. Kivihaankuja 2b on annettu rapistua omassa rauhassa siitä huolimatta, että kyseinen rakennus on huomattavasti suurempi vaara ympäristölle.

    Joka tapauksessa viimeisimmän päätöksen valitusaika on nyt umpi. En tiedä onko kukaan tehnyt asiasta valitusta, joka pitkittäisi purkuluvan käsittelyä. Jos ei ole, niin päätös on lainvoimainen 4.8.2026 jonka jälkeen purkaminen on aloitettava 4.8.2029 mennessä. Kaupungilla on muutama vuosi viedä homma maaliin. Sen jälkeen sitten jännitetään mitä alueelle käy tämän jälkeen. Kyse on kuitenkin virkistyskäytöön tarkoitetusta puistosta, jossa melutasot ovat niin korkeat, ettei Reijolan mökkiäkään voitu mihinkään hyötykäyttöön laittaa.

  • Työmaa Kivihaanpuistossa

    Työmaa Kivihaanpuistossa

    Kivihaanpuistossa on työmaa, jonka alkamista en ollut huomannut. Helsingin karttapalvelun mukaan kyse on vesijohdon tonttihaaran uusimisesta. Tarkempia tietoja ei ole, mutta aikaisemmin siellä oli joku auto tutkimassa tilannetta, ja nyt maata on möyhennetty ja kaivo on täytetty maalla!

    Kaivon poistaminen on takapakki omille ajatuksilleni, mutta koitan selvittää Kaupungilta mikä tilanne oikein on. En tosin ole koskaan saanut mitään vastausta aikaisempiinkaan kyselyihini, niin en tiedä saanko tähänkään vastausta.

  • Kivihaanpuiston kentän sopivuus viljelykäyttöön

    Kivihaanpuiston kentän sopivuus viljelykäyttöön

    Helsingin kaupunki on julkaissut vuonna 2022 ohjeen kaupunkiviljelmän perustamiseen. Kiteytettynä ohjeessa sanotaan, että ensin kerätään porukka joka haluaa viljellä, perustetaan yhdistys, valitaan yhteyshenkilö ja sitten katsotaan viljelypaikka. Lopuksi hoidetaan paperit pois alta.

    Kivihaanpuiston kanssa olen itse henkilökohtaisesti lähtenyt liikkeelle vähän eri järjestyksessä, sillä ensisijainen tavoitteeni on viljellä nimenomaan tässä paikassa. Sen vuoksi olen lähtenyt yksin miettimään ja selvittämään sopiiko alue viljelyyn. Kanssaviljelijöiden etsiminen lähialueelta on sitten seuraava askel.

    Oppaassa on listattu mahdollisuus viljellä Kaupungin valmiiksi valitsemaa paikkaa, joista oletettavasti on tehty tarvittavat selvitykset valmiiksi, tai vaihtoehtoisesti itse ehdottaa uutta aluetta. Uuden viljelypaikan sopivuuden selvittämistä varten pitäisi selvittää seuraavat seikat (kopioitu suoraan Kaupungin ohjeesta):

    • Paikka on tarpeeksi valoisa. Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut
      eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.
    • Vettä on jollain lailla saatavilla. Vaihtoehtoja on useita:
      – Vesipiste läheisen talon seinässä. Omistajien kanssa pitää sopia summasta, jonka viljelijät maksavat veden käytöstä. Hintavampi vaihtoehto on vesimittarin asentaminen hanaan.
      – Täytettävä vesitankki on eräs vaihtoehto. Tankin täyttöä voi kysellä esimerkiksi vapaapalokunnilta.
    • Paikan saavutettavuus on viljelijöiden kannalta hyvä
    • Maa on puhdasta
      Maassa viljely on ekologisin ja helpoin viljelymuoto. Vain pieni
      osa kaupungin maasta on pilaantunutta ja siksi sopimatonta
      viljelyyn. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että viranomaisten arviot
      maan saastuneisuudesta ovat Suomessa hyvin tiukkoja
      verrattuna muiden maiden arvioihin, mutta maan puhtaus on silti selvitettävä. Tieto asiasta on kaupungin organisaatiossa hajallaan. Kun maa-alueen hallinnointi on selvitetty, täytyy maaperän pilaantumisesta kysyä kaupunkiympäristön ympäristöpalveluista sekä kaupunkiympäristön geotekniseltä osastolta www.hel.fi/ helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maa-ja-kalliopera/ ? ja
      kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kaupunkiymparisto@hel.fi.
    • Omistaako Helsingin kaupunki valitun maa-alueen?
      Kuka maa-aluetta hallinnoi?
      Tieto kiinteistöpalveluista. www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-
      ymparisto/tontit/tontit/tonttien- tilapainen-kaytto/
    • Viljelmä ei ole pelastusteillä?
      Tieto pelastuslaitokselta. www.hel.fi/pela/fi ?
    • Paikalle ei ole tulossa lähivuosina rakennus hankkeita?
      Tieto kaupunkiympäristön kaupunkisuunnittelupalvelusta.
    • Viljelmä sopii alueelle?
      Tieto kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta.
      Viljelyn tulee sopia paikan henkeen, eikä se saa olla ristiriidassa alueen nykyisen aktiivisen käytön kanssa. Esimerkiksi suositulle pikniknurmikolle tai lumen varastointipaikalle ei voi perustaa viljelmää. Käyttöä mahdollisesti rajoittavat vesiputket ja muu infrastruktuuri sekä historialliset seikat selviävät myös kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta. Oikean henkilön pakeille pääset helpoiten ottamalla yhteyttä
      kaupunkiymparisto@hel.fi.

    Näistä kohdista olen jo osan selvittänyt. Tein varjomallinuksen alueelle ja lähistöllä asuvana henkilönä voin sanoa, että paikka on helposti saavutettavissa, kenttä ei ole pelastustiellä ja viljelmä sopii alueelle. Olen myös varmistanut, että alue tosiaankin kuuluu Kaupungille, ja mistään en ole löytänyt mitään konkreettisia suunnitelmia alueelle. Alueella on pumppukaivo ja kunnallistekniikka – eli vettä pitäisi olla helposti saatavilla. Maan puhtaus pitäisi lähinnä selvittää, mikäli alueelle tehtäisiin viljelypalstoja. Se ei kuitenkaan ole välttämätön laatikkoviljelmiä varten. Tilanne tänään 7.3.2025 on siis seuraava:

    AurinkoVesiSaavutettavuusMaaperäOmistusPelastustieRakennussuunnitelmatSopivuus
    OKEhkäOKOKOK
    Pitää varmistaa
    Varmistettu

    Teen taulukosta vielä erillisen staattisen sivun, johon alan päivittämään ajan tasaista tietoa projektin etenemisestä. Itse paikan sopivuuden lisäksi viljelijöitä pitäisi olla jonkinlainen joukko ja maanvuokrasopimukset tehdään normaalisti Kaupungin ja yhdistysten välillä, joten viljelijöiden pitäisi perustaa yhdistys.

    No, ensimmäinen askel on kuitenkin löytää innostuneita viljelijöitä lähialueelta. Tätä varten laitan varmaan ilmoituksia Haagan facebook-ryhmiin, jotain paperilappuja lähialueelle ja ilmoitustauluille sekä pienen vanerikyltin itse pellolle.

  • Kivihaanpuiston kentän varjomallinnus

    Kivihaanpuiston kentän varjomallinnus

    Kun sain idean aloittaa viljelemisen Kivihaanpuistossa, rupesin miettimään kaikkia mahdollisia esteitä mitä fyysinen ympäristö ja Kaupungin virkamiehistö voisi asettaa tielleni. Aloin selvittämään millaisia vaatimuksia Kaupungilla on uusien viljelmien perustamiseen, onko niitä perustettu viime aikoina ja mitä varsinaisia esteitä paikassa voisi olla.

    On positiivista, että Kaupungilla on kaupunkiviljely-sivu omalla sivustolla. Helsingin Kaupunki on myös julkaissut oppaan yhteisö- ja pienpalstaviljelmien perustamiseen Helsingissä. Näiden resurssien ansiosta oli melko suoraviivaista löytää Kaupungin viralliset vaatimukset uudelle viljelmälle.

    Yksi tekijä, mikä näistä dokumenteista tuli ilmi on auringonvalon tarve. Kaupunki haluaa, että viljelmä on tarpeeksi valoisa. Melko loogista, eikö?

    Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.

    Tästä yksinkertaistetusta väitteestä tulee nyt vääjäämättä parikin ongelmaa. Ensinnäkin, eihän läheskään kaikki kasvit kestä koko päivän kuumana porottavaa aurinkoa, eteenkään kun kesätkin ovat nykyään keskimäärin kuumempia kuin ennen. Toiseksi, onko kuuden tunnin vaatimus koko kasvukaudelta huhti-toukokuulta syksyyn asti? Kolmanneksi, onko auringonpaisteen oltava yhtäjaksoista?

    Kivihaanpuiston peltoaukio on korkeiden puiden ympäröimä. Kun sinne on alun perin pelto raivattu, oli se valmiiksi puiden ympäröimä. Miten varjoinen se aikanaan viljelykäytössä oltaessa oli, jää arvausten varaan toistaiseksi. Oletan silti, että satoa on saatu, kun viljely on jatkunut vuosikymmenet siitä huolimatta, että lähellä on laajoja peltoaukioita, tarkoittaen ettei tämä pieni pelto läntti ole välttämättä ollut mikään elinehto, edes Kartanon muonamiehelle.

    Varjomallinuksen valmistelu

    Olen melko näppärä paikkatietokantaohjelmistojen kanssa ja netti on pursollaan avointa dataa. Päivitin QGIS-ohjelmiston uusimpaan versioon ja yhdistin Helsingin Kaupungin WMS ja WFS servereihin. Pian minulla olikin jo kaikki tarvittava varjomallinusten tekemiseen työpöydällä.

    Yksinkertaistin prosessin ja otin mukaan vain korkean kasvilliston, eli puut ja korkeat pensaat. Kaupungin laserkeilausaineistoista sain puiden latvakorkeudet ja tein niistä korkeuskarttarasterin.

    Seuraavaksi etsin auringon suunnan taivaalla haluamilleni ajankohdille Suncalc-sivuston kautta. Ajattelin, että jokaista kesän tuntia ei tarvitse mallintaa, joten valitsin vain kasvukauden kuukausien ensimmäisen päivän (1.4., 1.5., 1.6. jne.) ja näille päiville mallinsin puiden varjot tasatunneille auringon nousun ja laskun välillä. Eli jos 1.4.2025 aurinko nousee klo 06:44 ja laskee klo 20:48, laskin varjot klo 7-20.

    Sain testattua mallin tarkkuutta yhden ortoilmakuvan kanssa. Ortoilmakuvassa näkyi, että ruoho oli juuri leikattu, joten oletin sen olleen otettu elokuun alussa. Tekemäni varjonmallinnus 1.8. klo 11 täsmäsi melkein 100% tarkkuudella ilmakuvan varjoja.

    Varjomallinnus

    Varsinaista mallinnusta varten laskin yhteen päivän aikana varjostetut ruudut, jolloin sain varjoiset tunnit jokaiselle ruudulle. Kääntämällä tämän luvun päittäin sain myös aurinkoiset tunnit ruuduille, numero mikä on helpompi hyödyntää kasvien kasvatusta ajatellen. Alla olevissa kuvissa vaaleampi väri tarkoittaa enemmän auringonpaistetta, ja tummempi vähemmän. Metsän puolella näkyy paljon valkoista, vaikka siellä on oletettavasti enemmän varjoa oikeasti. Tämä johtuu siitä, että korkeusmallinnus ja varjomallinnus käyttää vain puiden latvakorkeutta datana, eikä runkoja, oksia ja aluskasvillisuutta ole huomioitu.

    Tulokset

    Itse varjomallinnus tehtynä oli helppoa saada hyvinkin yksityiskohtaista tietoa jopa palsta- tai laatikkokohtaisesti. Olen laskenut valmiiksi esimerkkipalstat ja laatikkoasetelmat aukiolle ja varjomallinnuksen avulla tiedän paljonko millekin alueelle on odotettavissa auringonpaahdetta kasvukaudella.

    Koko peltoalueelle tulokset ovat seuraavat, mukaan lukien eteläpuolen aina puiden varjoon jäävä alue:

    PäiväAuringonnousuAuringonlaskuValoinen aika yht.Keskimääräiset aurinkotunnit koko pellolla
    1.406:44:3220:05:2413h20m522h48m
    1.505:16:1921:20:2316h4m4s5h13m
    1.604:06:3622:31:1218h24m36s6h54m
    1.703:59:3022:48:2618h48m56s7h6m
    1.804:59:1921:52:2716h53m8s5h55m
    1.906:14:3020:24:3614h10m6s3h32m
    1.1007:25:4718:52:5411h27m7s1h20m

    Ei nyt ihan kuutta tuntia koko lasketulta ajalta, mutta toukokuusta elokuuhun näyttää ihan järkeviltä tunneilta suoraa auringonvaloa.