Kivihaanpuistossa on työmaa, jonka alkamista en ollut huomannut. Helsingin karttapalvelun mukaan kyse on vesijohdon tonttihaaran uusimisesta. Tarkempia tietoja ei ole, mutta aikaisemmin siellä oli joku auto tutkimassa tilannetta, ja nyt maata on möyhennetty ja kaivo on täytetty maalla!
Kaivon poistaminen on takapakki omille ajatuksilleni, mutta koitan selvittää Kaupungilta mikä tilanne oikein on. En tosin ole koskaan saanut mitään vastausta aikaisempiinkaan kyselyihini, niin en tiedä saanko tähänkään vastausta.
Helsingin kaupunki on julkaissut vuonna 2022 ohjeen kaupunkiviljelmän perustamiseen. Kiteytettynä ohjeessa sanotaan, että ensin kerätään porukka joka haluaa viljellä, perustetaan yhdistys, valitaan yhteyshenkilö ja sitten katsotaan viljelypaikka. Lopuksi hoidetaan paperit pois alta.
Kivihaanpuiston kanssa olen itse henkilökohtaisesti lähtenyt liikkeelle vähän eri järjestyksessä, sillä ensisijainen tavoitteeni on viljellä nimenomaan tässä paikassa. Sen vuoksi olen lähtenyt yksin miettimään ja selvittämään sopiiko alue viljelyyn. Kanssaviljelijöiden etsiminen lähialueelta on sitten seuraava askel.
Oppaassa on listattu mahdollisuus viljellä Kaupungin valmiiksi valitsemaa paikkaa, joista oletettavasti on tehty tarvittavat selvitykset valmiiksi, tai vaihtoehtoisesti itse ehdottaa uutta aluetta. Uuden viljelypaikan sopivuuden selvittämistä varten pitäisi selvittää seuraavat seikat (kopioitu suoraan Kaupungin ohjeesta):
Paikka on tarpeeksi valoisa. Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.
Vettä on jollain lailla saatavilla. Vaihtoehtoja on useita: – Vesipiste läheisen talon seinässä. Omistajien kanssa pitää sopia summasta, jonka viljelijät maksavat veden käytöstä. Hintavampi vaihtoehto on vesimittarin asentaminen hanaan. – Täytettävä vesitankki on eräs vaihtoehto. Tankin täyttöä voi kysellä esimerkiksi vapaapalokunnilta.
Paikan saavutettavuus on viljelijöiden kannalta hyvä
Maa on puhdasta Maassa viljely on ekologisin ja helpoin viljelymuoto. Vain pieni osa kaupungin maasta on pilaantunutta ja siksi sopimatonta viljelyyn. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että viranomaisten arviot maan saastuneisuudesta ovat Suomessa hyvin tiukkoja verrattuna muiden maiden arvioihin, mutta maan puhtaus on silti selvitettävä. Tieto asiasta on kaupungin organisaatiossa hajallaan. Kun maa-alueen hallinnointi on selvitetty, täytyy maaperän pilaantumisesta kysyä kaupunkiympäristön ympäristöpalveluista sekä kaupunkiympäristön geotekniseltä osastolta www.hel.fi/ helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maa-ja-kalliopera/ ? ja kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kaupunkiymparisto@hel.fi.
Omistaako Helsingin kaupunki valitun maa-alueen? Kuka maa-aluetta hallinnoi? Tieto kiinteistöpalveluista. www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja- ymparisto/tontit/tontit/tonttien- tilapainen-kaytto/
Viljelmä ei ole pelastusteillä? Tieto pelastuslaitokselta. www.hel.fi/pela/fi ?
Paikalle ei ole tulossa lähivuosina rakennus hankkeita? Tieto kaupunkiympäristön kaupunkisuunnittelupalvelusta.
Viljelmä sopii alueelle? Tieto kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta. Viljelyn tulee sopia paikan henkeen, eikä se saa olla ristiriidassa alueen nykyisen aktiivisen käytön kanssa. Esimerkiksi suositulle pikniknurmikolle tai lumen varastointipaikalle ei voi perustaa viljelmää. Käyttöä mahdollisesti rajoittavat vesiputket ja muu infrastruktuuri sekä historialliset seikat selviävät myös kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta. Oikean henkilön pakeille pääset helpoiten ottamalla yhteyttä kaupunkiymparisto@hel.fi.
Näistä kohdista olen jo osan selvittänyt. Tein varjomallinuksen alueelle ja lähistöllä asuvana henkilönä voin sanoa, että paikka on helposti saavutettavissa, kenttä ei ole pelastustiellä ja viljelmä sopii alueelle. Olen myös varmistanut, että alue tosiaankin kuuluu Kaupungille, ja mistään en ole löytänyt mitään konkreettisia suunnitelmia alueelle. Alueella on pumppukaivo ja kunnallistekniikka – eli vettä pitäisi olla helposti saatavilla. Maan puhtaus pitäisi lähinnä selvittää, mikäli alueelle tehtäisiin viljelypalstoja. Se ei kuitenkaan ole välttämätön laatikkoviljelmiä varten. Tilanne tänään 7.3.2025 on siis seuraava:
Aurinko
Vesi
Saavutettavuus
Maaperä
Omistus
Pelastustie
Rakennussuunnitelmat
Sopivuus
OK
Ehkä
OK
OK
OK
Pitää varmistaa
☑
☑
☑
☑
☑
Varmistettu
☑
☑
☑
Teen taulukosta vielä erillisen staattisen sivun, johon alan päivittämään ajan tasaista tietoa projektin etenemisestä. Itse paikan sopivuuden lisäksi viljelijöitä pitäisi olla jonkinlainen joukko ja maanvuokrasopimukset tehdään normaalisti Kaupungin ja yhdistysten välillä, joten viljelijöiden pitäisi perustaa yhdistys.
No, ensimmäinen askel on kuitenkin löytää innostuneita viljelijöitä lähialueelta. Tätä varten laitan varmaan ilmoituksia Haagan facebook-ryhmiin, jotain paperilappuja lähialueelle ja ilmoitustauluille sekä pienen vanerikyltin itse pellolle.
Kun sain idean aloittaa viljelemisen Kivihaanpuistossa, rupesin miettimään kaikkia mahdollisia esteitä mitä fyysinen ympäristö ja Kaupungin virkamiehistö voisi asettaa tielleni. Aloin selvittämään millaisia vaatimuksia Kaupungilla on uusien viljelmien perustamiseen, onko niitä perustettu viime aikoina ja mitä varsinaisia esteitä paikassa voisi olla.
Yksi tekijä, mikä näistä dokumenteista tuli ilmi on auringonvalon tarve. Kaupunki haluaa, että viljelmä on tarpeeksi valoisa. Melko loogista, eikö?
Viljelykasvit tarvitsevat kasvaakseen vähintään kuusi tuntia suoraa auringonpaistetta. Huolehdi, että rakennukset tai suuret puut eivät varjosta liikaa valitsemaasi viljelmän paikkaa.
Tästä yksinkertaistetusta väitteestä tulee nyt vääjäämättä parikin ongelmaa. Ensinnäkin, eihän läheskään kaikki kasvit kestä koko päivän kuumana porottavaa aurinkoa, eteenkään kun kesätkin ovat nykyään keskimäärin kuumempia kuin ennen. Toiseksi, onko kuuden tunnin vaatimus koko kasvukaudelta huhti-toukokuulta syksyyn asti? Kolmanneksi, onko auringonpaisteen oltava yhtäjaksoista?
Kivihaanpuiston peltoaukio on korkeiden puiden ympäröimä. Kun sinne on alun perin pelto raivattu, oli se valmiiksi puiden ympäröimä. Miten varjoinen se aikanaan viljelykäytössä oltaessa oli, jää arvausten varaan toistaiseksi. Oletan silti, että satoa on saatu, kun viljely on jatkunut vuosikymmenet siitä huolimatta, että lähellä on laajoja peltoaukioita, tarkoittaen ettei tämä pieni pelto läntti ole välttämättä ollut mikään elinehto, edes Kartanon muonamiehelle.
Varjomallinuksen valmistelu
Olen melko näppärä paikkatietokantaohjelmistojen kanssa ja netti on pursollaan avointa dataa. Päivitin QGIS-ohjelmiston uusimpaan versioon ja yhdistin Helsingin Kaupungin WMS ja WFS servereihin. Pian minulla olikin jo kaikki tarvittava varjomallinusten tekemiseen työpöydällä.
Yksinkertaistin prosessin ja otin mukaan vain korkean kasvilliston, eli puut ja korkeat pensaat. Kaupungin laserkeilausaineistoista sain puiden latvakorkeudet ja tein niistä korkeuskarttarasterin.
Seuraavaksi etsin auringon suunnan taivaalla haluamilleni ajankohdille Suncalc-sivuston kautta. Ajattelin, että jokaista kesän tuntia ei tarvitse mallintaa, joten valitsin vain kasvukauden kuukausien ensimmäisen päivän (1.4., 1.5., 1.6. jne.) ja näille päiville mallinsin puiden varjot tasatunneille auringon nousun ja laskun välillä. Eli jos 1.4.2025 aurinko nousee klo 06:44 ja laskee klo 20:48, laskin varjot klo 7-20.
Sain testattua mallin tarkkuutta yhden ortoilmakuvan kanssa. Ortoilmakuvassa näkyi, että ruoho oli juuri leikattu, joten oletin sen olleen otettu elokuun alussa. Tekemäni varjonmallinnus 1.8. klo 11 täsmäsi melkein 100% tarkkuudella ilmakuvan varjoja.
Varjomallinnus
Varsinaista mallinnusta varten laskin yhteen päivän aikana varjostetut ruudut, jolloin sain varjoiset tunnit jokaiselle ruudulle. Kääntämällä tämän luvun päittäin sain myös aurinkoiset tunnit ruuduille, numero mikä on helpompi hyödyntää kasvien kasvatusta ajatellen. Alla olevissa kuvissa vaaleampi väri tarkoittaa enemmän auringonpaistetta, ja tummempi vähemmän. Metsän puolella näkyy paljon valkoista, vaikka siellä on oletettavasti enemmän varjoa oikeasti. Tämä johtuu siitä, että korkeusmallinnus ja varjomallinnus käyttää vain puiden latvakorkeutta datana, eikä runkoja, oksia ja aluskasvillisuutta ole huomioitu.
Tulokset
Itse varjomallinnus tehtynä oli helppoa saada hyvinkin yksityiskohtaista tietoa jopa palsta- tai laatikkokohtaisesti. Olen laskenut valmiiksi esimerkkipalstat ja laatikkoasetelmat aukiolle ja varjomallinnuksen avulla tiedän paljonko millekin alueelle on odotettavissa auringonpaahdetta kasvukaudella.
Koko peltoalueelle tulokset ovat seuraavat, mukaan lukien eteläpuolen aina puiden varjoon jäävä alue:
Päivä
Auringonnousu
Auringonlasku
Valoinen aika yht.
Keskimääräiset aurinkotunnit koko pellolla
1.4
06:44:32
20:05:24
13h20m52
2h48m
1.5
05:16:19
21:20:23
16h4m4s
5h13m
1.6
04:06:36
22:31:12
18h24m36s
6h54m
1.7
03:59:30
22:48:26
18h48m56s
7h6m
1.8
04:59:19
21:52:27
16h53m8s
5h55m
1.9
06:14:30
20:24:36
14h10m6s
3h32m
1.10
07:25:47
18:52:54
11h27m7s
1h20m
Ei nyt ihan kuutta tuntia koko lasketulta ajalta, mutta toukokuusta elokuuhun näyttää ihan järkeviltä tunneilta suoraa auringonvaloa.
